Rekisteritietojen perusteella yhä useampi on ilmoittanut, ettei kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Väestörekisteritietoja kerättiin jopa sadan vuoden ajalta Australiasta, Kanadasta, Tsekistä, Irlannista, Itävallasta, Hollannista, Uudesta-Seelannista, Sveitsistä ja myös Suomesta.

- Monissa moderneissa ja maallisissa demokratioissa on menossa trendi, että ihmiset samaistavat itsensä uskonnosta riippumattomiksi. Hollannissa heitä oli 40 prosenttia kansasta, Tsekeissä 60 prosenttia, kertoo tutkimusryhmään kuuluva tohtori Richard Wiener BBC:lle.

Tutkimusryhmän käyttämän mallin mukaan uskontoon kuulumattomuus saattaa parantaa henkilön statusta ja antaa tälle hyötyä - samalla tavoin kuin vaikkapa kieliin liittyvissä valinnoissa.

- Esimerkiksi espanjaa voi olla hyödyllisempää lukea kuin vaikkapa ketshuankieltä, Wiener vertaa artikkelissa.

Northwesternin yliopiston tutkimus on luettavissa täällä.