Kybersota Wikileaksin ympärillä kiihtyy

Julkaistu:

Britanniassa vangitun Julian Assangen kannattajat tekivät palvelunestohyökkäyksiä useille sivuille, tukkien muun muassa Mastercardin verkkopalvelun.
Wikileaksin perustajan Julian Assangen puolustajat iskivät keskiviikkona muun muassa Mastercardin verkkosivuille. He syyttivät Mastercardia ja myös Visaa siitä, että yhtiöt kieltäytyvät välittämästä lahjoituksia Wikileaksille.

Lisäksi sveitsiläinen pankki joutui palvelunestohyökkäysten kohteeksi, kun se sulki Assangen pankkitilin maanantaina.

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvioi, että hyökkäysten tekijät käyttävät omia tietokoneitaan. Hänen mukaansa hyökkäysten takana saattaa olla jopa tuhansia henkilöitä.

Mastercardin sivulle ei päässyt päivällä. Yhtiö korosti, ettei palvelun ruuhkautumisella ollut vaikutusta luottokorttien käyttämiseen tai maksusuorituksiin.

Islantilaisfirma Datacell ilmoitti puolestaan haastavansa Visan oikeuteen Wikileaksin rahahanojen laittomasta sulkemisesta.

Assangen tukijat hyökkäsivät myös Ruotsin syyttäjänviraston sivulle ja asianajaja Claes Borgströmin sähköpostiin. Borgström edustaa kahta naista, jotka ovat syyttäneet Assangea raiskauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta.

- Näiden kahden naisen ja Wikileaksin, CIA:n sekä Yhdysvaltain hallinnon välillä ei ole mitään yhteyksiä, Borgström sanoi jälleen.
 

Australian ulkoministeri puolusti Wikileaksia


Assangen kannattajat sanoivat vastustavansa sensuuria ja syyttivät Ruotsia poliittisesta ajojahdista.
Myös Australian ulkoministeri Kevin Rudd puolusti Wikileaksia, joka on kärsinyt viime viikkoina jatkuvista palvelunestohyökkäyksistä. Ruddin mielestä australialainen Assange ei ole vastuussa raporttien vuotamisesta.

- Siitä ovat vastuussa amerikkalaiset itse, Rudd sanoi.

Britanniassa vangittu Assange on vakuuttanut olevansa demokratian ja totuuden asialla. Hänet pidätettiin tiistaina Ruotsin antaman pidätysmääräyksen perusteella.

Yhdysvaltain viranomaisilla ei ole varmuutta siitä, kuka tai ketkä ovat toimittaneet salaisia tietoja Wikileaksille. Yhdeksi vuotajaksi epäillään armeijan palveluksessa ollutta tiedusteluanalyytikkoa Bradley Manningia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt