Tanska lähettää retkikunnan kohti napa-aluetta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tanska lähettää retkikunnan kohti napa-aluetta

Pohjoisnavan merialue luonnonvaroineen kiinnostaa myös Tanskaa. Se lähettää sunnuntaina oman retkikuntansa kohti pohjoista Venäjän retkikunnan vanavedessä.

11.8.2007 9:53 | Päivitetty 11.8.2007 12:55

Venäjän tavoin Tanska hakee todisteita, jotka tukisivat sen vaatimuksia pohjoisiin merialueisiin.

Tanskalaisretkikunta selvitteleekin, ulottuuko pohjoisnapaa sivuava merenalainen Lomonosovin harjanne Tanskaan kuuluvan Grönlannin mannerjalustaan. Venäjä katsoo Lomonosovin harjanteen yltävän Siperian mannerjalustaan.

Tanskalaisretkikunta lähtee matkaan Norjan Tromssasta. Se pyrkii Grönlannin pohjoispuolella merialueille, joissa ei ole purjehdittu aiemmin.

Tutkijat matkaavat ruotsalaisella jäänmurtaja Odenilla, jota avustaa venäläinen ydinmurtaja 50 let Pobedy. Kuukauden tutkimusretki maksaa 60 miljoonaa euroa ja siihen osallistuu joukko ruotsalaistutkijoita.

Napakilvasta sukeutuu oikeudellinen pulma

Napakilvan vaikuttimena ovat merenpohjassa piilevät luonnonvarat, kuten öljy ja kaasu. Tällä haavaa napa-alue ei ole minkään maan kontrollissa. Aluevesiä säätelee YK:n merioikeusyleissopimus.

Tanskan ja Venäjän lisäksi arktisille vesille hamuaa Kanada. Myös Norja ja Yhdysvallat havittelevat osuutta Jäämeren luonnonrikkauksista.

Merioikeuden asiantuntija pitää keskenään ristiriitaisia vaatimuksia kiperänä oikeudellisena pulmana.

- Venäläisillä, kanadalaisilla ja tanskalaisilla on keskenään päällekkäisiä vaatimuksia napa-alueella. On epäselvää, kuinka tilanne voidaan ratkaista, sanoi Norjan Fridtjof Nansen -instituutin asiantuntija Öysten Jensen International Herald Tribune -lehdelle.

Hänen mielestään napakilvassa on kyse paitsi valtavien luonnonvarojen hallinnasta myös arvovallasta.

Venäjä havainnollisti omia vaateitaan napavesiin titaanilipulla, jonka sukellusveneretkikunta pystytti pohjoisnavan alle merenpohjaan viime viikolla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?