Näin Venäjä selviää kuivin jaloin talouskriisistä

Julkaistu:

Venäjän pankkisektori saattaa ajautua kriisiin loppuvuonna, kun luottotappiot lähtevät kasvuun.

Venäjän julkinen talous on kuitenkin niin vankalla pohjalla, että valtio voi tarvittaessa pitää pystyssä ainakin suurimman osan pankeista.

Näin arvioitiin Suomen Pankin Bofit-tutkimuslaitoksen Venäjä-seminaarissa perjantaina.

Venäjällä on myös voimassa talletussuoja, joka kattaa reilusti tavallisen ihmisen keskimääräiset talletukset, Bofitin ekonomisti Laura Solanko vakuutti.

Venäjän talousnäkymät ovat nyt harvinaisen epäselvät ja niitä koskevat ennusteet vaihtelevat rajusti.

Eri tutkimuslaitokset arvioivat Venäjän bkt:n supistuvan tänä vuonna keskimäärin 3-6, mutta enimmillään jopa 8 prosenttia.

Ensi vuodelle odotettu nousu riippuu pitkälti siitä, kuinka öljyn ja kaasun hinta kehittyy.

Laina-asiakkailla
vaikeuksia

Venäjän pankit ovat tällä hetkellä keskimäärin vakavaraisia, mutta taantuman kourissa kärvistelevillä asiakkailla alkaa olla vaikeuksia hoitaa lainojaan.

- Arviot siitä, kuinka isoksi järjestämättömien luottojen osuus vuoden lopulla kasvaa, vaihtelevat kymmenestä jopa 60 prosenttiin, Solanko sanoi.

Jo 20 prosenttia tarkoittaisi sitä, että pankkisektori tarvitsisi noin 30 miljardia dollaria uutta pääomaa toimiakseen normaalisti.

Se vaatii jo valtion apua, mutta siihen Venäjällä on onneksi varaa.

Bofitin tutkijat kehuivat Venäjän finanssipolitiikkaa, joka on 2000-luvulla ollut hyvin kurinalaista: julkiset menot on pidetty kurissa ja ylijäämä laitettu säästöön.

Nyt pahan päivän varalle kootuissa rahastoissa on varoja lähes 200 miljardia dollaria, mikä kattaa reilusti tälle vuodelle ennakoidun budjettivajeen.

Tänä vuonna Venäjä elvyttää, mutta Bofitin tutkimuspäällikkö Pekka Sutela olettaa, että kriisin jälkeen palataan konservatiivisen fiskaalipolitiikan linjalle.

Valtion menot on pidettävä kurissa myös siksi, että keskeisten vientituotteiden hinnat tuskin palaavat vuosien 2007-08 huipputasoille.

- Edessä on paluu suhteellisen niukkuuden kauteen, jolloin menoja on pakko priorisoida, Sutela sanoi.

Pyrkimykset vahvistaa valtion otetta taloudesta tuskin kohtaavat vastarintaa.

Sutelan esittelemän mielipidekyselyn mukaan 80-90 prosenttia venäläisistä antaisi valtion määrätä esimerkiksi ruoan, polttoaineiden ja kiinteistöjen hinnat.