Teloitetut sotilaat armahdetaan 90 vuoden jälkeen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Teloitetut sotilaat armahdetaan 90 vuoden jälkeen

Britannian puolustusministeriö valmistelee jopa 300 ensimmäisen maailmansodan aikana teloitetun brittisotilaan armahtamista. Miehet teloitettiin tuomittuina pelkuruudesta, mutta nykytietämyksen mukaan he kärsivätkin taistelujen aiheuttamasta sotaneuroosista.

16.8.2006 11:26 | Päivitetty 16.8.2006 12:38

Puolustusministeri Des Brownen mukaan teloitetuille olisi tarkoitus myöntää joukkoarmahdus, kunhan parlamentti ensin hyväksyy asian.

I maailmansodan aikana 1914-18 teloitettiin 306 brittisotilasta syytettyinä pelkuruudesta, karkuruudesta tai muista syistä.

Yksi heistä oli 25-vuotias sotamies Harry Farr (kuvassa), joka ammuttiin pelkurina 1916.

Hänen sukulaisensa ovat yrittäneet vuosikausia saada Farr armahdetuksi. Perheen mielestä Farr kärsi ns. kranaattikauhusta, eikä häntä siksi olisi pitänyt lähettää takaisin juoksuhautoihin.

- Vaikka kyseessä ovatkin vanhat tapahtumat, ymmärrän näiden teloitettujen miesten perheiden tunteet tänään. He ovat joutuneet kantamaan häpeää vuosikymmeniä, totesi puolustusministeri Browne.

Sodan uhrit

Nykyisin tiedetään, että useat pelkuruudesta I maailmansodassa ammutuista kärsivät taistuluväsymyksen oireista, jotka aiheutuivat kuukausia kestäneiden tykistöpommitusten kohteena olemisesta.

- En aio arvostella silloisten rintamakomentajien päätöksiä, mutta he toimivat sen aikaisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, ministeri toteaa. - Olosuhteet olivat hirvittävät ja uskon, että onkin parempi myöntää virheitä tehdyn eräissä tapauksissa. Vaikka emme osaa eritellä niitä, niin joka tapauksessa kaikki nämä miehet olivat sodan uhreja.

Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli yhteensä noin miljoona brittiä.

Sotamies Farrin omaiset olivat aiemmin yrittäneet oikeusteitse saada Farrille täydellisen armahduksen, mutta oikeus ei tähän myöntynyt.

Tiistaisen armahduspäätöksen jälkeen sotamies Farrin nyt 93-vuotias tytär Gertrude Harris oli ylitsevuotavaisen iloinen.

-Rukoilin, että tämä tapahtuisi vielä elinaikani, mutta en koskaan uskonut näin tapahtuvan.

- Olimme vakuuttuneita asiastamme etenkin äitini vuoksi. Hän sanoi aina, että isäni ei ollut pelkuri vaan hyvin urhea sotilas, joka taisteli maansa puolesta ja kuoli sen vuoksi. (IS-BBC)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?