Uinti

Tuhosiko yksi oluttuoppi Jani Sievisen olympiaunelman 26 vuotta sitten? ”Kaivelee minua vieläkin”

Julkaistu: , Päivitetty:

uinti
Jani Sievinen päätti Barcelonan olympiakisojen jälkeen alkaa merkitä alkoholiannokset harjoituspäiväkirjan marginaaliin. Syy oli katkera pettymys.
Suomalainen uinti nousi ryminällä huipulle Barcelonan olympiakisoissa 1992 Antti Kasvion ja Jani Sievisen voimin. Kasvio saavutti pronssia – Suomen ensimmäisen olympiamitalin uinnissa 64 vuoteen – 200 metrin vapaauinnissa. Myöhemmin kisoissa Sievinen eteni alkuerien nopeimpana 200 metrin sekauinnin finaaliin, jossa jäi niukasti ja katkerasti neljänneksi. Hän saavutti päämatkansa olympiamitalin, hopeisena, vasta neljä vuotta myöhemmin Atlantassa.

Sievinen kertoo tuoreen Urheilulehden haastattelussa, että Barcelonan loppukilpailu on ”vainonnut” häntä vuosikymmenet ja sen tulos johti uuteen tapaan tehdä merkintöjä harjoituspäiväkirjaan, jota Sievinen täytti huolellisesti.

– Olin noin kolme viikkoa ennen Barcelonan kisoja eräässä tilaisuudessa, jossa oli oluttarjoilu. Seurassani oli uimari Janne Vermasheinä, joka myös oli valittu Barcelonaan.

Sievinen haki itselleen tuopillisen olutta, josta Vermasheinä kieltäytyi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Janne sanoi, että mieti nyt tosi tarkkaan, kannattaako näin lähellä olympiakisoja juoda edes tuopillista. Hän kysyi, että mitä jos sen takia menee mitali? Vastasin, ettei sellainen määrä kolme viikkoa ennen kisoja voi merkitä yhtään mitään.

Kun Sievinen iski kätensä maalikaakeliin niukasti mitalisijan ulkopuolella, Vermasheinän varoitus poltteli saman tien takaraivoa.

– Jannen ennustus, ja varsinkin sen toteutuminen, kaivelee minua vieläkin, Sievinen myöntää Urheilulehdessä.


Kun Sievinen syksyllä 1992 palasi lepojakson jälkeen harjoittelun pariin, hän päätti terästää otetta.

– Merkitsin harjoituspäivänkirjan sivunlaitaan siitä lähtien kynällä loven joka kerta, kun olin nauttinut vähintään kaksi olutta. Se auttoi pitämään itsekuria yllä. Vaikka mielikuvat minusta liittyvät myös juhlimiseen, niin lipsumiset olivat 1992–94 todella vähissä, tuohon aikaan 12–13 kertaa viikossa harjoitellut entinen sekauimari sanoo.

Joka kerta Sievinen ei kuitenkaan pystynyt viittaamaan kintaalla kirkkaiden valojen kutsulle.

– Harjoituskaudella 1993–94 otin jurrit karkeasti kerran kahdessa kuukaudessa.

Lopputulos MM-kisoista Roomasta 1994 oli 400 metrin sekauinnin MM-hopea yhä voimassa olevalla SE-ajalla sekä päämatkan kulta ME-ajalla 1.58,16, jonka Michael Phelps rikkoi vasta vuonna 2003. Loppuvuodesta 1994 Sievinen valittiin Vuoden urheilijaksi.

Klo 9.42: otsikkoa muokattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt