Uinti

Kommentti: Uskomatonta typeryyttä kuusinkertaiselta olympiavoittajalta – mutta kertooko kohukuva vain karmean totuuden?

Julkaistu:

Kommentti
Ryan Lochten puheet dopingkärynsä jälkeen eivät yksinkertaisesti olleet tästä maailmasta, kirjoittaa Pekka Holopainen.
Olympiakisoista saldo kuusi kultaa, kolme hopeaa, kolme pronssia. Uinnin pitkän radan MM-kisoista 18 kultaa, 5 hopeaa, 4 pronssia. Yksittäisistä tuloksista kirkkaimpana Suomen uintihistoriassa Jani Sievisen ansiosta seuratuimman matkan eli 200 metrin sekauinnin huikea ME 1.54,00 vuodelta 2011. Se on kestänyt jo lähes yhtä pitkään kuin aikanaan Sievisen vuoden 1994 ME-aika 1.58,16.

Ei olekaan kahta sanaa, etteikö amerikkalainen Ryan Lochte, 33, kuuluisi uintiurheilun historian suurimpiin nimiin. Mutta vaikka kaveri on kaakelienkatselun ohessa suorittanut Floridassa yliopistotutkinnon, varsinaisena älykköurheilijana hän ei aikanaan jää uintiurheilun vahakabinettiin.

Kun huippu-urheilija käyttää dopingia, se tapahtuu syrjässä ja salaa. Useimmiten salaisuuteen vihittyjen piiri pidetään niin suppeana kuin mahdollista: valmentaja, lääkäri, dopingdiileri, fysioterapeutti...jopa lähiomaisilta asiaa yritetään viimeiseen asti salata. Tietovuoto voi olla kohtalokas.

Lochten käsitys suppeasta tietojenjakelusta on erilainen. Hän postasi lähes miljoonalle Instagram-seuraajalleen kuvan, jossa kyynärtaipeeseen kulki telineeseen kiinnitetystä nesteytyspussista letku ja sen päässä neula. Mies mainosti kuvassa, että ”näin palautuu urheilija”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

LUE LISÄÄ: Tässä on kohukuva, joka toi olympiavoittajalle dopingpannan – asiantuntija: ”Urheilijoiden pitää muistaa säännöt”

Maailman antidopingtoimiston Wadan sääntöjen mukaan urheilijaa saa nesteyttää ilman erillislupaa, kuten sairaudenhoidon vaatimaa tilannetta, 50 millilitran verran vuorokaudessa. Lochte jäi siis kirjaimellisesti rysän päältä kiinni.

Puhtauttaan ja pitkää tahratonta uraansa mainostaneen vesipedon puheet eivät olleet tästä maailmasta, kun sontaa lensi tuulettimeen. Lochte totesi, että vaikka kyse ”on uudemmasta dopingsäännöstä, hänen olisi tullut tuntea se”.

Wada kielsi suonensisäisen nesteytyksen kategorisesti vuoden 2005 lopussa, pian 13 vuotta sitten. Tietämättömyys ja huolimattomuus, tai niihin vetoaminen, eivät ole antidopingsäännöissä rangaistusta lieventäviä seikkoja, kuten esimerkiksi eräs Therese Johaug hyvin tietää.


Nesteytyksistä puhuttiin Suomessa paljon jo 2001, mutta silloin Lahdessa kärynneiden MM-hiihtäjien sanktiot langetettiin nestepussien sisällöstä, ei metodista sinänsä. Lochtenkin pussi sisälsi mitä ilmeisimmin sallittua, harjoitusrasituksesta palauttavaa liuosta.

Nesteytyksen kieltävä pykälä on antidopingsääntöjen rikotuimpia. Kun ottaa jeesuslasit päästä, voi huoletta todeta, että keinoa käytetään lähes olemattoman kiinnijäämisriskin takia yleisesti ainakin pyöräilyssä, hiihtolajeissa, kävelyssä ja maratonjuoksussa. Suonensisäinen nesteytys on tehokkaampaa kuin juominen, sillä neste imeytyy elimistöön välittömästi.

Mitä Rion olympiakisoissa 2016 humalahölmöilyllään maailmanmaineeseen nousseen Lochten postauksesta voisi päätellä? Ainakin sen, ettei hän saanut antidopingsäännöissä kiellettyä nesteytystä ensimmäistä kertaa sitten vuodenvaihteen 2005–06. Jos metodi ei olisi täyttä arkipäivää, kuva ei olisi Instagramiin ilmestynyt.

Tulee mieleen kolumbialainen kokaiiniparoni, joka poseeraa Haltitunturin kokoisen marssipulverivuoren juurella leveästi hymyillen, koska tietää, että viranomaiskoneisto on maksettu ja uhkailtu rauhalliseksi.

Voi tietysti kaiken jälkeen myös pohtia, miten vuosikausia Yhdysvaltain antidopingviranomaisen Usadan ”tiukassa valvonnassa” ollut uimari on suhtautunut muihin Wadan säännöissä kiellettyihin valmisteisiin ja metodeihin. Pelkästään kilpailutesteihin näin arvokisamenestynyt urheilija on joutunut vähintään sata kertaa. Jokainen on läpäisty.

Nyt pitää enää pohtia, kertooko se enemmän miehestä vai testeistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt