Uinti

Uinnin huippulupaus Vilma Oura, 16, murskasi lähes 20 vuotta vanhan SE:n – ”Hän teki ihan hyvän valinnan”

Julkaistu:

Uinti
Vilma Oura on Suomen lupaavimpia nuoria uimareita. IS selvitti syitä ennätyksiä murskaavan lahjakkuuden menestykseen.
Noin 15 vuotta sitten moninkertainen selkäuinnin Suomen mestari Ville Oura meni esikoistyttärensä kanssa vauvauintiin. Hän näki samantien, että myös jälkipolvi viihtyi vedessä loistavasti.

– Se oli meille jokaviikkoinen harrastus. Kävimme vuoden kestäneen vuorotteluvapaani aikana uimassa useamman kerran viikossa, Oura muistelee Ilta-Sanomille.

Alkuinnostus ei hiipunut. Rakkaus veteen on määrittänyt nykyään 16-vuotiaan Vilma Ouran elämää. Kuusivuotiaana alkoi uimahyppyharrastus, 11-vuotiaana kilpauinti. Energinen luonnonlapsi innostui myös trampoliinihypyistä.

– Pitää oikeasti tykätä liikunnasta, että viitsi treenata niin paljon. Kuskasimme häntä eri hallien välillä ympäri pääkaupunkiseutua, Ville Oura sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nuoremman Ouran sanotaan olevan vedessä kuin kotonaan. Siksi päälajiksi valikoitui lopulta uinti.

– Hänen ominaisuutensa sopivat parhaiten uintiin. Vaikea selittää, mutta hänellä on veteen oikea ote ja hyvä liuku.

– Näyttäisi, että hän teki ihan hyvän valinnan, isä sanoo huumoria äänessään.

Koiviston SE uusiksi

Ville Ouran kanssa on vaikea olla eri mieltä. Vilma teki keskiviikkona nuorten EM-kisoissa suomalaista uintihistoriaa rikkomalla 200 metrin selkäuinnissa Anu Koiviston 19 vuotta vanhan Suomen ennätyksen 2.14,92.

Helsingfors Simsällskapia edustava Oura paransi SE-lukemia kolmesti, ensin alkuerissä (2.13,55), sitten välierissä (2.13,43) ja lopulta myös finaalissa (2.12,87), jossa hän ui viidenneksi.


Lähes parikymmentä vuotta vanhan SE:n murskaaminen lähes 1,5 sekunnilla nosti 16-vuotiaan urheilijan otsikoihin. Monet kuulivat Ouran nimen nyt ensimmäistä kertaa, mutta uimarin perhe ja valmentaja Matti Mäki osasivat odottaa huippuaikaa.

– Ei nyt kiroilla, mutta ennätys tuntui älyttömän hyvälle. Nämä ovat tunteita, joiden takia valmennan, Ouraa noin puolitoista vuotta valmentanut Mäki sanoo.

– Tiesin, että Vilma on tosi hyvässä kunnossa. Vaikka joukkoon on mahtunut muutama flunssa, kausi on ollut ehjä.

Mäki kiinnitti huomiota valmennettavansa taitoihin jo nähtyään tämän altaassa ensimmäistä kertaa. Kokenut valmentaja korostaa, ettei Oura noussut huipulle vain lahjakkuutensa ansiosta.

– Vilma ei elä harhakuvitelmissa, vaan tietää, ettei tässä ole oikotietä onneen. Hän tekee paljon töitä ja on älyttömän sitoutunut mitä tulee ruokailuun, lepoon ja lihashuoltoon.

Urheilullinen perhe

Iso osa urheilua tukevasta elämäntavasta tulee perheestä. Isä Ville on 1990-luvun kansallisia huippu-uimareita ja kokenut vesipalloilija, äiti Piia on koulutukseltaan liikunnanohjaaja. Pikkusiskot harrastavat eri palloilulajeja ja uimahyppyä.

Syksyllä opinnot Mäkelänrinteen urheilulukiossa aloittavan Ouran kilpaura on ollut äärimmäisen lupaava. Edellytyksiä on vaikka mihin, mutta valmentaja Mäki muistuttaa projektin olevan vasta alussa.

– Taustalla on pidemmän tähtäimen suunnitelma, jota toteutetaan tällä hetkellä. Tärkeintä on pysyä terveenä. Se on ykkösasia, johon panostetaan ensi kaudellakin.

Kova kilpailuvietti

Uimarilupausta kuvaillaan positiiviseksi ja välittömäksi persoonaksi. Ville Oura ja valmentaja Matti Mäki nostavat esiin myös vahvan kilpailuhenkisyyden.

Se on toukokuussa 16 vuotta täyttäneen Vilma Ouran suurimpia vahvuuksia.

– Vilma on erittäin hyvä kilpailija, kisasuoritus tuo aina vähän ekstraa ilmaan. Hän ei anna missään tilanteessa periksi, valmentaja kuvailee.

Kilpailutilanne ja arvokisat ovat nuorille urheilijoille jännittäviä paikkoja, mutta paineet eivät lähipiirin mukaan hetkauta Ouran mieltä. Päinvastoin.

– Mitä isompi kilpailu, sen paremmin hän viihtyy. Siinä mielessä hän on erittäin kilpailuhenkinen. Hän syttyy isoihin kisoihin ja nauttii siitä, että saa haastetta, Ville Oura kertoo.

Entinen huippu-uimari myöntää, että tyttären kilpailuvietti on osin perinnöllistä.

– Kai itsellänikin on taipumusta siihen. Meillä on sellaista isä–tytär-kisailua. Uinnissa en voi kyllä enää kisailla Vilman kanssa, ainakaan pidemmillä matkoilla. Hänelle sitä ei voi tietenkään myöntää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt