Euroopan mestaruudet olivat palkitulle suomalaislupaukselle välipala – ”Vain taivas on rajana” - Uinti - Ilta-Sanomat

Euroopan mestaruudet olivat palkitulle suomalaislupaukselle välipala – ”Vain taivas on rajana”

Jenna Laukkanen leireilee olympiamaisemissa Rio de Janeirossa.

Jenna Laukkanen leireilee olympiamaisemissa Rio de Janeirossa.

Julkaistu: 9.2.2016 9:05

Jenna Laukkanen, 20, haluaa menestyä Rion olympialaisissa.

Rio de Janeiron taivas on sen verran pilvinen, että Corcovado-vuoren huipulta olympiakaupunkia valvova Kristus-patsas ei näy hotellin kattoterassilta. Rintauimari Jenna Laukkanen loihtii hymyn kasvoilleen kuvaajaa varten, vaikka takana on pitkä ja äärimmäisen rankka treenipäivä Fluminensen uintistadionilla.

20-vuotias Laukkanen on juuri nyt Suomen kiinnostavimpia urheilijoita. Joulukuussa kaksi Euroopan mestaruutta voittanut kainuulainen palkittiin tammikuussa Urheilugaalassa vuoden 2015 vaikuttavimmasta läpimurrosta.

Vuoden urheilijan tittelin pokkasi Tero Pitkämäki, Laukkanen ylsi äänestyksessä kolmanneksi. Moni olisi ollut valmis nostamaan Laukkasen ykköseksi – esimerkiksi Pikkuleijonien MM-sankari Jesse Puljujärvi liputti Ylen haastattelussa uimarin puolesta.

– Ehkä ihan hyvä, etten voittanut. Eivät pääse ihmiset jossittelemaan, että kisat olivat lyhyellä radalla. Mulle on ihan hyvä tuo kolmas sija, Laukkanen kuittaa maltilliseen tyyliinsä päästyään kattoterassilta hotellin ravintolaan täyttämään energiavarastoja illan harjoituksen jälkeen.

– Kyllä se titteli sieltä tulee, kun on sen aika oikeasti. Kun pystyy tekemään sen tasoisia tuloksia.

”Pääsi kauas pois”

Kaikesta näkee, että Laukkasta ei pisaraakaan harmita Urheilugaalan jättäminen väliin olympiakaupungissa pidetyn uintimaajoukkueen leirin takia. EM-kultajuhlien jälkeen nuori urheilija on välttänyt kaikenlaista patsastelua ja leijumista.

– Leiri tuli hyvään vaiheeseen, pääsi kauas pois. Oli tärkeää, että mahdollisimman nopeasti saatiin kaikki ylimääräiset mediajutut ja vastaavat tehtyä ja päästiin heti treenaamaan. Tämä on niin tärkeä vuosi, on niin vähän aikaa tehdä töitä.

Joulukuiset Euroopan mestaruudet 50:n ja 100 metrin rintauinnissa ovat Laukkaselle jo historiaa.

– Ehkä mä olen melkein jo unohtanut ne. On niin keskitytty vain tulevaan kauteen. Se oli semmoinen mukava pieni välipala, ja sitten alettiin keskittyä isompiin tähtäimiin, Laukkanen linjaa.

– Tietenkin voitoista sai hirveästi itseluottamusta ja motivaatiota. Näki sen, että kaikki on oikeasti mahdollista, jos siihen haluaa uskoa ja tekee tarpeeksi töitä.

Vakuuttavaa puhetta maaliskuussa 21 vuotta täyttävältä urheilijalta. Saman rauhallisen päättäväisyyden raamikkaasta atleetista aistii myös harjoittelua tarkkailemalla.

Tavoitteena olympiafinaali

Laukkanen on kehittynyt parin viime vuoden ajan suunnitelmallisen ripeästi Toni Piiraisen valmennuksessa Sotkamossa.

Jos viime vuosi toi läpimurron, mitä olympiavuosi 2016 tuo?

– Katsotaan. Aika avoimin mielin olen lähtenyt tähän kauteen. Taivas on rajana, jos välillä sekään, Laukkanen pohtii.

– En ole miettinyt, että lähden tavoittelemaan Vuoden urheilijan titteliä tai muuta vastaavaa. Ne ovat sitten pieni lisä; kunnianosoitus siitä, että on tehnyt hyvin työtä.

Kuvituskuva

Punnittujen lauseiden takaa voi aistia terveen itsevarmuuden, joka perustuu tuloksiin ja työntekoon.

– Joka päivä yritän miettiä jokaisen asian, joka voisi viedä eteenpäin ja auttaa saavuttamaan olympialaisissa finaalipaikan, jota lähdetään hakemaan.

Maailmalla laajasti kilpaillussa lajissa finaalipaikka vaatii paljon jopa Euroopan mestarilta, mutta jos kehitys jatkuu odotetusti, tavoite on realismia Laukkaselle sekä 100:n että 200 metrin rintauinnissa.

– Parin viime vuoden aikana naisten rintauinti on mennyt ihan järkyttävästi eteenpäin. Tarkoittaa, että pitää itse tehdä vielä enemmän töitä kuin on tehty tähän asti. Kyllä minä finaalipaikkaa silti realistisena pidän.

Juttutuokio Usain Boltin kanssa

Ensimmäiset olympiakisat Lontoossa 2012 olivat 17-vuotiaalle uimarille hieno kokemus, joka antoi oppia Rioa varten. Suuri yleisö muistanee kisoista sen, että Usain Bolt tuli juttelemaan nuoren suomalaisuimarin kanssa.

– Se oli tosi vauhdikas kesä, mua vaan vietiin paikasta toiseen, kun kutsu kisoihin tuli niin myöhään. Tuntui, että hetkonen, pitäisi keksiä jotain taikoja, että pystyisi uimaan oikeasti kovaa, Laukkanen muistelee.

– Vähän se meni sellaiseksi ihmettelyksi, että sori kun mä oon täällä – en tiedä, pitäisikö mun oikeasti olla.

Sittemmin epäilykset ovat karisseet ja tulokset parantuneet. Puolen vuoden päästä Riossa altaaseen hyppää kaksinkertainen Euroopan mestari, joka uskaltaa luottaa itseensä.

– Menen vain tekemään omaa juttuani. Nyt jätetään kaikki muu toiselle arvolle. Jos kisojen jälkeen jää aikaa, sitten voi pitää hauskaa.