Psykoterapeutti kertoo: Tällaisilla ihmisillä on taipumus uupua vakavasti työssä – 10 kohdan tarkistuslista - Työelämä - Ilta-Sanomat

Psykoterapeutti kertoo: Tällaisilla ihmisillä on taipumus uupua vakavasti työssä – 10 kohdan tarkistuslista

Joka neljäs suomalainen kärsii työuupumuksen oireista. Krooninen väsymys ja stressi poistuvat harvoin itsestään.

10.10.2017 6:20

Väsymys ei väisty viikonlopun aikana, työt tulevat uniin, ja aiemmin motivoiva työ tuntuukin päivä päivältä yhä enemmän pakkopullalta.

Kuulostaako tutulta?

Suomalaisista 2–3 prosenttia kärsii vakavasta työuupumuksesta. Työuupumuksen jonkinlaisia oireita puolestaan on joka neljännellä suomalaisella, miehillä ja naisilla suurin piirtein yhtä paljon.

Työuupuneiden kursseja vetäneen kuntoutuspsykologin ja kognitiivisen psykoterapeutin Heli Nurmen mukaan henkistä työtä tekevillä on enemmän alttiutta väsyä kuin fyysistä tai suorittavaa työtä tekevillä.

– Heillä on enemmän psyykkistä kuormitusta työssään. Monen alan ihmiset ovat kovilla tällä hetkellä, Nurmi kertoo mainiten opetus-, terveydenhuolto- ja IT-alan muutamina esimerkkeinä.

Työuupumus saattaa pitkän päälle ennustaa sairauksia.

– Esimerkiksi masennuksen ja työuupumuksen välillä on yhteys, ja molempien oirekuvakin on melko samantapainen. Myös kuolemantapauksien ja työuupumuksen välillä on löydetty yhteyksiä, kertoo psykologian tohtori, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner.

Työelämässä kiire ja stressi ovat usein osa arkea, mutta pysyviksi elämän elementeiksi ne eivät saa jäädä. Siinä piilee satunnaisen stressin ja työuupumuksen ero.

– Jos stressi kroonistuu, se kehittyy uupumukseksi, koska keho ja mieli eivät enää palaudu stressin oireista. Stressi saattaa auttaa pitämään kaikkia rautoja tulessa hetken aikaa, mutta ellei paine hellitä, se saattaa johtaa kyynistymiseen, väsymiseen ja ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen, sanoo Heli Nurmi.

 Stressi saattaa auttaa pitämään kaikkia rautoja tulessa hetken aikaa, mutta ellei paine hellitä, se saattaa johtaa kyynistymiseen, väsymiseen ja ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen.

Jos hälytyskellot alkavat soida, toimintatapoja pitää pyrkiä muuttamaan niin töissä kuin vapaallakin. Huomiota kannattaa kiinnittää levon ja liikunnan kaltaisiin arjen peruspilareihin. Lisäksi omasta voinnista kehotetaan kertomaan rohkeasti esimiehelle.

– Joskus pelkkä asian puheeksi ottaminen ja eri vaihtoehtojen selvittäminen sekä mahdollinen työn muokkaus voivat riittää. Väliaikaisesti työn määrää voidaan vähentää ja työtehtäviä räätälöidä niin, että se tukee töissä jaksamista, opastaa Toppinen-Tanner.

Apua kehotetaan hakemaan myös työterveyshuollosta. Vaikka pelkkä työuupumus ei oikeuta sairauslomakorvauksiin, työkykyä alentavien oireiden perusteella voidaan arvioida hoidon ja sairausloman tarve.

Ennen kaikkea on tärkeää muistaa olla itselleen armollinen. Heli Nurmen mukaan useimmin työuupumukselle altistuvat motivoituneet ja kunnianhimoiset työntekijät.

– He, joilla on taipumusta vaatia itseltään paljon ja uhrautua työlle, ja joilla on vaikeuksia vetää rajoja. Työ menee usein heidän prioriteeteissaan muun edelle.

Moni uupunut ajattelee helposti olevansa työpaikallaan korvaamaton, minkä vuoksi hän tuo töitä kotiin. Motivoiva ja mielekäs työ on parhaimmillaan mahtava asia, varsinkin jos sitä tekee intohimosta, ei ulkopuolelta tulevan suoriutumisen pakosta. Pahimmillaan rakaskin työ voi silti polttaa tekijänsä loppuun.

Työelämän kovat odotukset

IT-alalla työskentelevä Markus Riutta, 32, tietää, että työuupumus on yleistä hänen alallaan.

– Jos ei työuupumusta ole joskus kokenut, ei kai voi oikein edes sanoa töitä tehneensä. Nykyään odotetaan, että ihmiset antavat työlle kaikkensa ja yritysten tavoitteet ovat korkealla, espoolainen Riutta sanoo.

Riutan mukaan työuupumuksesta puhutaan työpaikalla.

Markus Riuttaa ei sunnuntaina huolettanut uuden työviikon alku, sillä maanantai lähtee käyntiin työmatkalla Pariisiin. – Vaikka raskaita työmatkatkin usein ovat, siellä on ainakin lämpimämpää.­

– Työnantaja tarjoaa säännöllisesti hyvinvointikoulutuksia, ja puhutaan paljon työelämätasapainosta. Työ ja vapaa-aika pitää pystyä erottamaan, muistaa välillä liikkua, laittaa puhelin pois päältä ja käydä vaikka reissussa.

Riutta kertoo esimerkiksi pelaavansa työkavereiden kanssa sählyä.

Terveydenhoitoalalla työskentelevä seinäjokelainen Olli Ala-Fossi, 28, ja opintojen ohessa eläinlääkintähuollossa työskentelevä helsinkiläinen Venla Johansson, 25, kertovat joskus kokeneensa olonsa uupuneiksi työn takia.

Venla Johansson ja Olli Ala-Fossi jaksavat töissä liikunnan, ystävien ja avantouinnin voimalla.­

– Sen huomaa lähinnä motivaation laskemisena. Sellaisena, että työt eivät kiinnosta, vaikka se olisikin mieluisaa, Johansson kuvailee ja kertoo tällöin pyrkivänsä liikkumaan ja tapaamaan ystäviä.

– Etenkin viikonloppujen yövuorojen jälkeen saattaa uupumus iskeä. Valvomisesta tulee helposti lähes krapulainen olo. Ellei siihen puutu samantien, syntyy noidankehä, Ala-Fossi sanoo.

Hänellä on oma konstinsa uupumuksen yllättäessä: avantouinti.

– Se piristää, ja sen jälkeen saa hyvin unta, hän virnistää.

 Lähteinä on käytetty myös Tuula Vainikaisen kirjaa Miksi aina väsyttää? Irti uupumuksen noidankehästä (Kirjapaja, 2017) sekä Työterveyslaitoksen Työuupumuksen hoito -verkkosivua.

10 oiretta: Näistä tunnistat työuupumuksen

  1. Univaikeudet: Unen päästä voi olla vaikeaa saada kiinni, koska mieli käy ylikierroksilla. Aamuyöllä saattaa esiintyä heräilyä.

  2. Ärtymys: On levoton ja ärtynyt olo, joka saattaa vakavammassa työuupumuksessa ilmetä ahdistuksena.

  3. Alavireinen mieliala: Ilo katoaa työstä ja mahdollisesti muiltakin elämän osa-alueilta. Pessimistiset, kyyniset ajatukset valtaavat mielen ja tuntuu, että asioilla ei ole enää suurta merkitystä.

  4. Kivut ja vaivat lisääntyvät: Työuupumus voi ilmetä myös somaattisina oireina, kuten vatsavaivoina ja päänsärkynä.

  5. Keskittymiskyvyn heikkeneminen: Uusien asioiden omaksuminen ja päätösten tekeminen voivat tuntua vaikeilta.

  6. Riittämättömyyden tunteet: Alkaa ilmetä riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita. Asioiden aloittaminen vaatii ponnistelua, ja tuntuu, ettei mitään ehdi tehdä. Tästä seuraa huono omatunto työn suhteen.

  7. Energian puute: Työ imee sata prosenttia valveillaoloajan energiasta, eikä työpäivän päätteeksi voimia jää mihinkään muuhun.

  8. Suhde ruokaan ja juomaan muuttuu: Koska oireet ovat niin yksilöllisiä, eri ihmiset voivat reagoida hyvin eri tavoin. Nautintoaineiden käyttö voi lisääntyä, jotkut menettävät ruokahalun ja laihtuvat, toiset taas saattavat käsitellä pahan olon tunteitaan tunnesyömisellä, jolloin paino alkaa nousta.

  9. Työtä ajatellaan jatkuvasti: Ajatukset pyörivät työn ympärillä ja niistä on vaikea päästä irti. Työn määrä ahdistaa ja tekemättömät työt muuttuvat mielessä todella haastaviksi.

  10. Muisti pätkii: Luvatut asiat unohtuvat entistä useammin.

Lähde: Kuntoutuspsykologi Heli Nurmi ja Tuula Vainikaisen kirja Miksi aina väsyttää?

Faktalaatikkoa päivitetty kello 15.04. Muistin pätkiminen oli alun perin listattu kahdessa kohdassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?