Työelämä

Kokenut lentoemäntä kertoo: tässä ovat työn hyvät ja huonot puolet – ”Oikeastaan aina aurinkoon”

Julkaistu:

Finnairilla 28 vuotta lentoemäntänä työskennellyt Hanna Paananen kertoo, että työssä tutustuu eri kansallisuuksiin ja näkee maailmaa.
Finnair palkkaa 350 uutta lentoemäntää ja stuerttia seuraavan vuoden kuluessa. Haku on jatkuva ja avoin. Peruskoulutus kestää kahdeksan viikkoa. Monelle työskentely taivaalla on unelma.

Finnairin Hanna Paananen toimi lentoemäntänä 28 vuoden ajan ennen kuin siirtyi matkustamopalvelun esimiehen tehtäviin. Hän sanoo lähes kolmen vuosikymmenen työkokemuksella, että lentoemännän työ antaa valtavia mahdollisuuksia.

– Työssä pääsee näkemään paljon mielenkiintoisia asioita ja paikkoja. Työpaikassa pääsee oikeastaan aina aurinkoon, Paananen naurahtaa.

Viisikymppinen Paananen sanoo, että työssä saa tutustua eri kansallisuuksiin ja työskennellä ihmisten kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ja näkeehän siinä maailmaakin. Meidän reittiverkosto on jo niin laaja. Ennen kaikkea ihmisten kohtaamisesta oppii ja saa paljon. Se on työssä parasta.

Kaikki matkustajat eivät aina osaa käyttäytyä, mutta enemmistö osaa. Ilta-Sanomat listasi helmikuussa asioita, joita lentoemännät eivät toivo matkustajien tekevän.

Vuorotyö tuo haasteita

Hanna Paananen sanoo, että lentoemännän ja stuertin työ on epäsäännöllistä vuorotyötä. Se asettaa omat haasteensa sosiaaliselle elämälle.

– On tärkeää pitää huolta sosiaalisista suhteistaan, omista ystävistään ja lähipiiristään. Se vaatii vähän suunnittelua, kun työvuorolista ilmestyy, mutta niin se on varmasti missä tahansa vuorotyössä. Toisaalta arkivapaat ovat upeita, hän sanoo.

Epäsäännöllisiin työvuoroihin matkailualalla kuuluu myös pyhinä ja lomakaudella työskentelyä. Esimerkiksi juhannuksena tai jouluna. Paanasen mukaan toiveita saa kuitenkin esittää.

– Se saattaa olla rasite, mutta aina on löytynyt ihmisiä, jotka haluavat olla silloin töissä.

Hanna Paananen kertoo, että joka lennolle on eri miehistö. Kaukokohteisiin lennettäessä sama miehistö tulee samalla lennolla kotiin. Pitkillä lennoilla pääsee tutustumaan hyvin työkavereihin.

– Muuten mennään eri porukassa, mikä on antoisaa. Se luo mahdollisuuden harjoitella tiimiytymistä. Se on yksi aika iso edellytys työlle, että on hyvä tiimipelaaja.

Paananen arvioi, että tavallisen kuukauden aikana lentoemäntä nukkuu 3–4 yötä ulkomailla. Lähtökohtaisesti kohteessa levätään vuorokausi ja seuraavana päivänä lähdetään kotia kohti.

– Jos kohteeseen lennetään harvemmin, silloin mahdollista oleskella muutama päivä. Se menee kuitenkin lepoon ja palautumiseen esimerkiksi aikaeron vuoksi.

Uuden kohteen avauksen muistaa

Paanasen mukaan aikaerojen vaikutus on yksilöllinen. Hän itse sanoo, että Aasian aikaeroista on helpompi palautua, kun lennetään takaisin länteen. Vastaavasti lännestä palaaminen on kotiin palatessa vaikeampaa.

– Toki kun reititys on tiheä, emme vietä kohteessa niin pitkää aikaa, joten varsinaisesti aikaerorasitusta ei hirveästi tule. Mutta kyllä lepo on aina paikallaan, jotta palautuminen on helpompaa.

Shoppailemaan periaatteessa pääsee, mutta Paananen huomauttaa, että tulli rajoittaa miehistön verotonta tuliaisostoksia. Miehistö saa ostaa tuoda kerran kuussa samat kiintiöt kuin tavallinen matkustaja voi tuoda joka matkaltaan.

Erityisesti Paananen kertoo, että hänelle on jäänyt mieleen urallaan uusien reittien avauslennot. Esimerkkinä hän mainitsee sen, kun Finnair alkoi lentää Singaporeen vuonna 2011. Hän oli mukana ja kuvailee lentoa juhlalliseksi.

Päällimmäisenä työmuistona Paanasella on kuitenkin lento Helsingistä Shanghaihin vuonna 2012. Finnair julkisti silloin yhteistyönsä Marimekon kanssa. Lento tapahtui Marimekko-koneella.

– Koneessa oli Marimekko-astiat ja tekstiilit. Henkilöstö näytti Marimekon viimeisimpiä vaatteita tekemällä catwalk-kävelyn koneessa. Se oli kokemus, joka ei varmasti unohdu, Paananen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt