Vievätkö robotit meiltä työt? Tekoälyn kehitys heittää pienelle Suomelle erikoisen haasteen

Itsestään ajavat autot voivat olla jo muutaman vuoden päästä arkipäivää. Tehokkaat tekoälyt toimivat ihmisten opettajina ja taistelevat sodissa.

Hoivarobotit auttavat vanhustenhoidossa ja kuntouttavat sairaita. Jalkansa menettänyt ihminen saa alleen robottijalat, ja tekoäly laskee tutkijalle tarkkoja todennäköisyyksiä, joilla kehitetään uusia lääkkeitä.

Uudella teknologialla on myös kääntöpuolensa. Voiko yhä älykkäämmäksi kehittyvä tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta samalla tavalla kuin scifi-elokuvissa? Valvovatko robotit pian meitä päättäen elämästämme ja kuolemastamme? Tai tekevätkö tehokkaat koneet ihmisistä pian työttömiä?

Tekoälyn kehittymisen uhat ja mahdollisuudet ovat tuttuja europarlamentaarikoille Miapetra Kumpula-Natrille (sd) ja Merja Kyllöselle (vas). Kumpikin heistä on perehtynyt europarlamentissa mietinnön valmisteluun.

Kyllönen on istunut varjoraportöörinä robotiikkaa käsittelevän raportin valmisteluryhmässä. Kumpula-Natri on ollut mukana muun muassa työllisyysvaliokunnassa.

Suomalaiset eivät helposti niele ajatusta roboteista sairaaloissa ja vanhustenhoidossa. Mielikuva robotti-sairaanhoitajasta tallaa ihmisarvoa ja kuulostaa tehostetulta laitostamiselta.

Mielikuva ei sellaisenaan miellytä meppejäkään.

– Haluaisinko hoitorobotin? Ei, haluaisin mieluummin ihmisiä ympärilleni. Mutta jos robotti auttaisi esimerkiksi intiimipesussa, se voisi olla molemmin puolin mukavampaa, Kumpula-Natri pohtii.

Miapetra Kumpula-Natri (sd) on pohtinut robottien vaikutusta europarlamentin työllisyysvaliokunnassa. Kuva: Roni Rekomaa

Kumpula-Natrin ja Kyllösen mukaan on ensisijaista, mitä työvaiheita hoiva-alalla automatisoitaisiin.

– Hoivapuolella olisi hyvä automatisoida raskaita työvaiheita, potilaiden nostamista ja muuta fyysistä työtä roboteille. Silloin hoitotyöntekijöiden voimia keskitettäisiin potilaiden sosiaaliseen kontaktiin, Kyllönen sanoo.

– Mieluummin laitetaan robotit vaarallisiin töihin ja satsataan ihmiset vanhustenhoitoon, Kumpula-Natri tiivistää mahdollisuuksia säästää ihmisten aikaa ruuhkaisella ja resurssipulaisella alalla.

Robotit ovat olleet terveydenhuollon töissä Suomessakin jo hyvän tovin. Tulokset ovat olleet teknologian kannalta myönteisiä.

– Leikkausroboteilla on vakautettu kirurgien kättä, erityisesti neurologian puolella. Lääkejakelussa taas robotiikka on ollut apuna jo hyvän aikaa, Kyllönen sanoo.

Merja Kyllönen (vas) oli varjoraportööri tekoälylain valmisteluryhmässä europarlamentissa. Kuva: Jussi Nukari

Tuleeko tekoälylaki?

Lähitulevaisuuden tekoälyteollisuutta halutaan säädellä EU:ssa. Europarlamentti äänesti helmikuussa EU:n yhteisten tekoälylakien laatimisen puolesta. Euroopan komissio päättää kahden kuukauden päästä, ryhtyykö se laatimaan tekoälylakeja.

Oleellisia kysymyksiä ovat muun muassa, miten robotiikka vaikuttaa eurooppalaisiin työmarkkinoihin ja kuka saa valmistaa robotteja. On pohdittu myös, kuka saa omistaa robotin tai kuka on vastuussa robotin tekemistä vahingoista.

Ja tekeekö neljäs teollinen vallankumous eurooppalaisista työttömiä?

Euroopan unionin talousalue on jäänyt jälkeen robotiikan kehityksessä, jonka lipunkantajia ovat muun muassa Yhdysvallat, Kiina ja Japani. Siksi yhtenäisten lakien säätämisellä nähdään olevan sekä tarvetta että kiire.

– Lainsäätäjä etenee vähän takakenossa, Kumpula-Natri sanoo.

Työllisyyteen vaikuttavia kysymyksiä ohitettu

Työelämälle tekoälyn ja teknologian murroksen on nähty olevan erityinen uhka. Aiheellinen pelko on, poistaako automatisointi niitä työvaiheita, joita ihmiset ovat hoitaneet.

Europarlamentin keskustelussa ja äänestyksessä oikeistopuolueet ohittivat useita työllisyyteen vaikuttavia kysymyksiä.

Kumpula-Natri on erityisen ihmeissään siitä, että europarlamentin oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoilla. Hän olisi toivonut mietintöön pohdintaa, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyys- ja sosiaalimalleja täytyy luoda.

Riskejä ovat Kumpula-Natrin mukaan esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai se, että robotisaation myötä vauraus jakaantuisi entistä epätasaisemmin.

– Pahimmassa tapauksessa robotit tekevät työt ja robottien omistajat rikastuvat aivan valtavan paljon. Mutta niille jotka eivät omista robotteja, siis valtaosalle ihmisistä, ei riitä enää samalla tavalla töitä ja työttömyys kasvaa.

Uudessa teollisessa vallankumouksessa voi syntyä myös uusia työpaikkoja, näkee Kyllönen.

– Euroopalle tällä voisi olla jopa työllistävä mahdollisuus, jos osataan tarttua asiaan oikein. Mekaaninen työvoimavaltainen työ on valitettavasti monelta osin karannut Euroopasta, hän pahoittelee.

– Jos kuitenkin runsaasti työvoimaa vaativa työvaihe korvautuu jatkossa automaatiolla, niin työvoimavaltaisen työvaiheen sijainti menettää merkityksensä kustannusmielessä. Tällöin tuotantoa voisi jopa palautua Eurooppaan.

Kyllönen esittää, ettei tällöin välttämättä kannata taistella automatisointia vastaan, mikäli nähtäisiin, että Eurooppa voi olla ennemminkin potentiaalinen voittaja kuin häviäjä. Kaikki on kiinni myös poliittisista ratkaisuista.

– Ennakoinnilla ja kokonaisuuden hallinnalla, esimerkiksi kiertotaloudella, energia- ja ilmastopolitiikalla, tulee olemaan varmasti merkitystä suhteessa yritysten ratkaisuihin.

Kielten moninaisuus kärsii?

Digitaalinen globalisaatio saattaa kätkeä monia pienempiä kieliä ja kansoja, ellei jopa olla näiden surma, miettii Kumpula-Natri.

Tekoälyn pyörittämistä digitaalisista käännösohjelmista kääntyvät hyvin ja laadukkaasti useiden satojen miljoonien puhumat englanti, kiina ja espanja.

Kumpula-Natri sai kuitenkin omakohtaisesti huomata, ettei hänen älypuhelimensa kääntänyt saamenkielistä tekstiä. Myös suomen- ja ruotsinkielisiä kelvollisia käännöksiä on hankala saada.

– Olemme yksi prosentti Euroopan unionin väestöstä ja häviävän pieni osa koko maapallon väestöstä. Pieni kielialueemme jää tekoälyn käännösohjelmissa useammin kääntämättä. Siksi tähän pitäisi itsekin herätä ja kehittää teknologiaa eteenpäin, että säilymme näkyvissä kansallisesti myös digitaalisessa globalisaatiossa, Kumpula-Natri pohtii.

”

 Pahimmassa tapauksessa robotit tekevät työt, ja robottien omistajat rikastuvat. Mutta niille jotka eivät omista robotteja, siis valtaosalle ihmisistä, ei riitä enää samalla tavalla töitä.”

Suomalaisille voi tulevassa olla mahdollisuuksia, Kumpula-Natri ja Kyllönen uskovat.

– Suomalaiset ovat eurooppalaisessa mittakaavassa suhteellisen teknologiamyönteisiä. Tietysti on aina tiettyä muutosvastarintaa, kun vanhoja käytänteitä vaihdetaan uusiin, Kyllönen sanoo.

– Suomen hallitus haluaa olla eturintamassa tekoälyasioissa, ja se sopii suomalaisille. Meillä on hyvät tekniset valmiudet osata, oppia ja tuottaa. Nokialandian päälle on hyvä rakentaa, insinöörin koulutuksen saanut Kumpula-Natri summaa.

Hänen mielestään suomalainen tekniikan tietotaito voitaisiin ottaa Euroopan sisämarkkinoiden ja ulkomarkkinoidenkin käyttöön uusia innovaatioita suunnitellessa. Se lisäisi vaurautta ja uusia työpaikkoja Suomessa, hän sanoo.

– Merkkejä tästä on jo nähtävissä, kun muutama viikko sitten uutisoitiin merenkulun automaatioon keskittyvän uuden kansainvälisen tutkimuskeskuksen sijoittamisesta Turkuun, Kyllönen jatkaa.

Entä scifi-leffojen skenaario ihmislajin orjuuttavasta tekoälystä ja robotiikasta, joka menee yli ymmärryksemme?

– Terveen raiteen löytäminen on tärkeintä. Tällä hetkellä käydään syystäkin keskustelua roboteista ja niiden eettisestä käytöstä, Kyllönen sanoo.

– Tekoäly ja sen kehitys nostattavat pelkoa ja muutosvastarintaa, sillä me mepit sekä äänestäjät katsomme leffoja, ja mietimme mahdollisia skenaarioita. Poliitikkojen suurin ongelma on kuitenkin tällä hetkellä negatiivinen suhtautuminen tulevaan kehitykseen, sillä teknologian juridiset ja eettiset ongelmat kaipaavat ratkaisua.

Robotisaatio ja tekoäly aiheuttavat erilaisia haasteita työelämään. Kuva: Colourbox