K-marketin myyjä, Alkon kassa, poliisi, postilainen... Tavalliset suomalaiset paljastavat, kuinka paljon he oikeasti tienaavat

rac

Julkaistu:

Ilta-Sanomat kysyi tavallisilta suomalaisilta, kuinka paljon he saavat palkkaa.

Juha Karjalainen, myyjä K-market Linnanherkussa, Oulussa. Kuukausipalkka bruttona noin 2300–2400 euroa.

– Työskentelen myyjänä ja vastaan myymälän hevi-, liha-, kala- ja einesosastoista. Osittain voin vaikuttaa myös tuotevalikoimaan, Juha Karjalainen kertoo.

Karjalaisen työpäivä alkaa arkisin aamulla viiden aikaan, kun Keskolta tulee kuorma marketille. Ensimmäiseksi mies laittaa hevi-osaston kuntoon ja katsoo hinnat läpi. Siinä menee noin tunti. Seuraavaksi on liha- ja makkarakuorman vuoro.


Kuormien purkamiseen menee nelisen tuntia. Sen jälkeen Karjalainen tekee uudet tilaukset, hyllyttää muita tuotteita ja tuuraa kassalla. Työpäivät kuluvat nopeasti.

– Kuukausipalkkani on noin 2300–2400 euron tietämissä, loppusumma riippuu lisistä. Aamulla tulee yölisä yhdeltä tunnilta. Lisäksi saan lauantai- ja sunnuntailisiä vuorojeni mukaan, Karjalainen kertoo.

– Tänä päivänä myyjän täytyy tietää todella paljon erilaisia asioita ja olla valmis tarttumaan erilaisiin töihin. Työssä pitää olla hyvä asiakaspalvelija ja ihmistuntija ja itsenäinenkin. Tietoliikenteestä ja tuotteistakin täytyy tietää. Siihen nähden palkka voisi olla suurempikin. Toisaalta olen itsekin työskennellyt vuosikymmenen kauppiaana, joten tiedän ne paineet sieltä toiseltakin puolelta.

Taina Linna, sairaanhoitaja erikoissairaanhoidon poliklinikalla Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Kuukausipalkka bruttona noin 2500 euroa.

Sairaanhoitajan peruspalkka vaihtelee 2300–2500 euron välillä, Taina Linna kertoo. Palkkaan voi lukeutua työkokemuslisä, henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä sekä vuorotyössä oleville vuorotyölisä.

– Laadukkaassa hoitotyössä yhdistyvät psykologiset vuorovaikutustaidot, insinöörimäinen tietotekniikan hallinta sekä kokonaisvaltaiseen hoitonäkemykseen perustuva ammatillisuus. Työ on vaativaa ja vastuullista, joten näihin nähden palkkaa olisi hyvä tasapainottaa ylöspäin, Linna arvioi.


Linnan työhön kuuluu avustaminen toimenpiteissä, joita sisätautilääkärit ja kirurgit tekevät. Poliklinikalla sairaanhoitajat huolehtivat potilasohjauksesta ja hoitotyön kirjaamisesta jatkohoidon turvaamiseksi. Sairaanhoitaja hoitaa myös ajanvaraukset jatkohoitoon.

Linna sanoo, että hoitotyö on hänelle sydämen asia, ja sairaanhoitajilla tulisi olla aikaa kuunnella potilasta kokonaisvaltaisesti.

– Tämä on poliklinikkatyössä usein haasteellista, sillä tilanteet ja aikataulut vaihtelevat nopeasti esimerkiksi päivystystapauksista johtuen.

Joni Pitkänen, maatalousyrittäjä Koivulan tilalla, Muhoksella. Kuukausipalkka bruttona noin 1900 euroa.

Joni Pitkäsen työpäivä alkaa aamulla ennen viittä, kun hän lähtee navetalle ja hoitaa velipojan kanssa aamunavetan. Siitä jatketaan tilan muihin töihin: ruokkimaan eläimiä ja tekemään erilaisia kunnossapitohommia. Kesäisin on lisäksi paljon peltotöitä.

Iltanavettaan mennään Pitkäsen mukaan puoli neljän jälkeen ja sieltä päästään pois seitsemän maissa. Talvi- ja syysaikaan päivä pyritään päättämään siihen, mutta kesäaikaan se ei onnistu, sillä peltohommia ja muita riittää iltanavetan jälkeenkin.


Työpäivän pituus on Pitkäsen mukaan noin 13–14 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Pisimmät päivät ovat 15–20 työtunnin välissä.

– Maatalousyrittäjällä työpäivän pituus ei näy ansiossa. Palkka on niukka ja maidon hinnan pudotuksista johtuen vielä aiempaakin pienempi. Hinnan madaltumisen myötä menot eivät ole pienentyneet, mutta tulot kyllä. Se tekee hommasta haasteellista. Tällä hetkellä tuntipalkka on neljän ja viiden euron välissä, Pitkänen sanoo.

Hänen mielestään työn vaativuus ja ansiotaso eivät ole tasapainossa, varsinkaan tällä hetkellä.

– Työssä tarvitaan ammattitaitoa peltoviljelyyn, eläintenpitoon, taloudenpitoon ja lisäksi meillä on tilalla vielä pieni juustola, jotta tila olisi elinkelpoinen. Tuottajahintaa pitäisi saada ylöspäin tai tuotantokustannuksia alaspäin, jotta tilanpito olisi kannattavaa.

Reetta Alaniemi, palveluvastaava, SOL, Oulu. Kuukausipalkka bruttona 1810 euroa.

Reetta Alaniemi työskentelee kerroshoidon vuorovastaavana pääsääntöisesti Oulun Radisson Blue -hotellissa. Vuorossaan hän on kerroshoidon päävastuuhenkilö, jolle kuuluu töiden organisointi ja jakaminen sekä työntekijöiden perehdytys. Lisäksi työhön kuuluu suorittavaa työtä eli kerroshoitoa, hotellihuoneiden ja hotellin yleisten tilojen siivousta.

Alaniemen mukaan hotellimaailma on aika liikkuvaa ja työssä täytyy usein joustaa yllätystekijöiden kuten ryhmien tai myöhäisten huoneenluovutusten kanssa.


– Saan kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Olen tehnyt kesästä lähtien vuorovastaavan töitä. Se nosti palkkaluokkaani, ja olen tällä hetkellä melko tyytyväinen palkkatasooni, Alaniemi sanoo.

– Siivousala on kuitenkin tyypillinen naisvaltainen ala, jonka palkkatasoa nostaisin mielelläni ylöspäin ihan kokonaisvaltaisesti, jos se suinkin olisi mahdollista. Tällä alalla on myös paljon osa-aikaisia työntekijöitä.

Milla Kynkäänniemi, vanhempi rikoskonstaapeli Oulun poliisissa. Kuukausipalkka bruttona noin 3100 euroa.

Milla Kynkäänniemen työpäivä voi olla varsin kirjava. Hän on väkivaltarikostutkija, jonka ryhmän tehtäväalueisiin kuuluu törkeiden väkivaltarikosten tutkinta, kuten henkirikokset, seksuaalirikokset, lapsiin kohdistuvat rikokset kuten seksuaalirikokset ja pahoinpitelyt. Lisäksi ryhmälle kuuluvat työrikokset ja kuolemansyyntutkinta.

Kynkäänniemen mukaan työpäivät kuluvat pitkälti sisätiloissa – joko kuulustelemalla epäiltyjä ja asianomistajia tai muita rikosprosessiin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi haastatellaan lapsia omassa haastatteluhuoneessaan. Taktiset tutkijat käyvät myös kentällä toteamassa paikkaa ja tilannetta silloin, kun puhutaan törkeistä rikoksista.


– Kuukausipalkkani koostuu monesta osa-alueesta. Tällä hetkellä omasta kuukausipalkastani jää käteen noin 2000 euroa, Kynkäänniemi kertoo.

– Itse voin sanoa, että tässä tehtäväluokituksessa olen palkkaani kohtuullisen tyytyväinen. Muuten poliisissa palkka vaihtelee suuresti tehtävien mukaan, ja meillä on epäkohtiakin siinä, että samasta tehtävästä saa hyvinkin erilaista palkkaa. Vastavalmistuneet poliisit ovat määräaikaisissa tehtävissä pitkään, ja heidän palkkansa ei tietenkään nouse.

Kati Auvinen, välinehuoltaja ja Alkon myyjä Toivakassa. Palkka 2850 euroa.

Jos ei yhdellä työllä pärjää, niin tehdään kahta. Näin toimii Toivakassa asuva Kati Auvinen. Hänen työnantajansa ovat Hammassirkku ja Alko.

– Aiemmin olin hammasklinikalla osapäiväinen välinehuoltaja ja Alkossa osapäiväinen sijainen, joskin työtä oli käytännössä enemmän. Nyt sain Hammassirkusta kokopäiväisen vakityön ja Alkossa jatkan lähinnä viikonloppuisin, Auvinen kertoo.

Välinehuoltajanana saan kuukausipalkkaa, Alko tuo lisätuloja työtuntien mukaan. Kokonaispalkka vaihtelee 2600–3100 euron välillä kuussa.


Auvinen ei valita tuloistaan. Palkkaa voisi olla toki enemmän, mutta tärkeintä on itse työ. Vakityön saaminen oli iso ja iloinen asia.

– Välinehuoltajan työ on hyvin tarkkaa, ja se sopii luonteelleni, Auvinen sanoo.

Tarkkuudesta kertoo se, että Auvinen on opiskellut kultasepäksi. Hän on saanut myös visualistin paperit. Jälkimmäistä voi myös hyödyntää Alkossa esimerkiksi tuotteiden esillepanossa.

– Alkon myyjän työ motivoi edelleen. Pidän asiakaspalvelusta ja haluan kehittyä työssäni, mikä nostaa myös palkkaa. Työ täällä on monipuolista, mielekästä ja vastuullista.

Hammasklinikka määrää säännöllisen arkirytmin: 7.30–15.30.

– Ilta- ja viikonlopputyöt Alkossa eivät tunnu vakityön päälle uuvuttavilta. Tämähän on kuin harrastus! Lisät ovat myös kannuste työhön.

Nuorta, vielä lapsetonta naista eivät väsytä vielä työmatkatkaan: 40 kilometriä klinikalle ja 30 Vaajakosken Alkoon, jossa Auvinen useimmiten vuoroja tekee.

Kari Eloranta, Jyväskylän lyseon lukion fysiikanopettaja. Palkka 3600 euroa.

– Peruspalkka taitaa olla vähän alle 3000 euroa, mutta kun laskee ikälisät ja muut, niin palkka on noin 3600 euroa, noin 20 vuotta opettajana toiminut Kari Eloranta, 48, kertoo.

– Eihän rahaa koskaan ole tarpeeksi, mutta palkkani on ihan asiallinen, kun ottaa huomioon yhteiskunnan tilan. Nykyaikana valitetaan liikaa eikä olla koskaan tyytyväisiä.

Nuorena Eloranta myi isänsä kanssa mattoja torilla, mutta lähti sitten Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan teoreettista fysiikkaa.


Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri.

– Teollisuuden palvelukseen päässeillä fyysikoilla palkka on kovempi, mutta minulla on parempi työ: saan olla tekemisissä nuorten kanssa ilman tulospaineita. Oppilaat ovat mahtavia ja todella fiksuja. Ääritapauksia, joista mediakin puhuu, on todella vähän.

Eloranta on kutsumusammattissaan. Palkanmaksuperuste on 24 viikkotuntia opetusta, mutta käytännössä päivät venyvät usein iltaan. Sen kadehditun pitkän kesälomankin aikana voi tulla 16-tuntisia rupeamia.

– Joululomalla rentoudun ottamalla käteen fysiikan kirjan! Pieniä lisäansiota olen saanut tekemällä oppikirjoja.

Jyväskylän lukiot ovat huimien säästötoimien kohteena. Työpaikkaa ei ole sentään vielä viety.

– Ensi vuonna meillä on jo 1200 oppilasta. Suurin osa jää aivan vieraiksi, Eloranta harmittelee.

– Joka ammatissa on raskaat puolensa. Meillä se on työn kasautuminen tiettyinä aikoina, mutta välillä on sitten lyhyitä päiviä.

Mika Rajanen, postityöntekijä Jyväskylässä. Palkka 2300 euroa.

Aina vain tiukemmaksi käyvä työtahti kuluttaa postilaisia. Palkka ei nouse vaatimusten myötä, mikä kismittää jyväskyläläistä Mika Rajasta.

– Ennen moni oli tyytyväinen, mutta ei tämä enää ole palkan arvoista. Työmäärä on moninkertaistunut ja muuttunut samalla yksipuoliseksi. Työmiehestä imetään kaikki mehu pois, Rajanen, 47, sanoo.

Lisineen Rajasen palkka on noin 2300 euroa kuussa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan työntekijöiden tilanne on Rajasen mukaan jatkuvasti huonontunut.


– Työ on käynyt tosi raskaaksi sekä henkisesti että fyysisesti. Viimeiset viisi vuotta olen miettinyt paljonkin alan vaihtoa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. En ole oikein lukumiehiä, jo parikymppisenä Postille päässyt Rajanen myöntää.

– En arvannut silloin, miten tämä työ muuttuu.

Vielä joku aika sitten Rajanen hoiti sekä lajittelua että jakelua. Nyt koko päivä menee esitöissä.

– Hartiaseutu on kovilla, hän myöntää.

Rajasen työpäivä alkaa aamulla kello 4.15. Säästöä sekin: jos neljältä aloittaisi, saisi yölisää. Työaika on tarkkaan kalkuloitu: 7.39 tuntia.

Hyvää Postissa on se, että työturvallisuuteen panostetaan. Parasta ovat kuitenkin työkaverit.

– Heidän ansiostaan sitä jatkaa. Ilmapiiri on erittäin hyvä, Rajanen kiittää.

– Pääministeri Sipilälle sellaiset terveiset, että pidä huolta peruspalveluista. Jos Posti on ollut 400 vuotta, ei se voi yks kaksi hävitä.

Jari Tikkanen, kirvesmies-yrittäjä Jyväskylässä. Palkka 2300 euroa.

Yhden miehen rakennusfirmaa Jyväskylässä pyörittävä Jari Tikkanen, 49, maksaa itselleen, minkä pystyy. Vuotuinen palkkatulo pyörii 25 000–30 000 euron välillä.

Noin 2300 euron kuukausipalkalla olisi hankala tulla toimeen. Tilannetta helpottavat päivärahat ja muut kulukorvaukset.

– Niitä kertyy melkein tonni kuussa, Tikkanen paljastaa.

Rikastumaan yksityisyrittäjä ei siis pääse. Onneksi asiakkaita on riittänyt. Pientä ekstraa tuovat perintötilalla harjoitettava pienviljely ja polttopuiden myynti.


Tikkanen kertoo olevansa suhteellisen tyytyväinen sekä palkkaansa että monipuoliseen työhönsä.

– Teen maalauksia, laattahommia, kaikki käy. Tältäkin tontilta kaadettiin ensin puut, Tikkanen kertoo talven yli kestävästä aliurakastaan omakotitalon rakennustyömaalla.

Tärkeää on sekin, että nyt illat ja viikonloput ovat vapaita.

– Pienemmät urakat kestävät vain pari viikkoa. Silloin ollaan harvoin kotona neljältä.

– Mutta on mukava nähdä erilaisia asiakkaita. Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa.

Fyysinen työ vaatii toisaalta veronsa. Tikkanen myöntää, että joskus iltaisin kolottaa.

– Ikäviä puolia ovat myös meteli ja pöly. Joskus olosuhteet on karut. Vaikka vettä sataisi kaatamalla, niin hommat on pakko tehdä. Talvella pääsee sentään joskus lämpimään!

Tikkasta vaivaa myös yksi yrittäjien ammattitauti:

– Lomaa ei malta aina pitää. Mutta kun varaa matkan, niin silloinhan se on loma.

– Kaikki rahat menevät. Koskaanhan sitä ei ole liikaa.

Olli Vaajaniemi, säiliöautonkuljettaja. Palkka 3000 euroa.

Pian 45 vuoden työurakaan ei riitä takaamaan kovia ansioita. Tämän tietää jo teini-iässä kuljetusalalla aloittanut muuramelainen, säiliöautonkuljettaja Olli Vaajaniemi, 62.

– Tuloni vaihtelevat vuosittain. Joskus on kiireempää, joskus rauhallisempaa. Öljyn maailmanmarkkinahinta heijastuu työssäni, Vaajaniemi kertoo.

Vaajaniemen ajamissa säiliöissä on yleensä öljyä, jota hän työvuorosta riippuen joko hakee itse Porvoosta tai jakelee asiakkaille Keski-Suomessa. Lisiä tulee lähinnä yövuoroista. Ylitöitä ammattikuskit ei saa enää juurikaan tehdä.

– Tuntuu, ettei raakaa työtämme ainakaan palkassa arvosteta. Puhutaan, että autokuskit on lakkoherkkiä, mutta meille on aina jauhettu palkkamalttia. Palkkojamme ei ole koskaan edes laitettu kohdilleen!


Vaajaniemen firmassa työvuorot kiertävät. Vapaata on vain joka kolmas viikonloppu.

– Tämä on sellaista säännöllisen epäsäännöllistä hommaa. Päivä voi alkaa ja päättyä mihin aikaan tahansa. Kaikki ei käy maailmalla kuin Strömsössä.

– Moni luulee, että kuskit hommahan on vaan ajamista ja viheltelyä. Voin luvata, että viheltely loppuu pikku hiljaa.

Öinen valvominen ratissa ja huonot työasennot 200-kiloisen letkun kanssa taistellessa ovat jättäneet jälkensä.

– Pari nikamaa on painunut yhteen ja se vaivaa jatkuvasti. Parikymmentä vuotta olen sairastanut myös aikuisiän diabetestä – siinä auttoi se lihapiirakkamakkaralinja, Vaajaniemi naurahtaa.

– Pitäisi harrastaa ja huoltaa itseään, mutta työvuoron jälkeen ei ole potkua lähteä.

Jutun pääkuvana olevalla videolla maanviljelijä ja poliisi kertovat tuloistaan.

Vuoden 2015 verotiedot julkistetaan tiistaina 1.11. Voit lukea kaikki kiinnostavat uutiset tuloista ja veroista iltasanomat.fi:ssä aamusta alkaen.

Onko palkasta vaikea puhua? Katso, mitä tavalliset suomalaiset kommentoivat alla olevalla videolla!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt