Työelämä

Kuka oikein on Mikko Hyppönen – mies jonka kaikki tietävät?

Julkaistu: , Päivitetty:

Mikko Hyppönen on tutkinut viruksia ja puhunut tietoturvasta 25 vuoden ajan yhdessä ja samassa työpaikassa. Mutta tiesitkö hänen fanittavan Metallica-flipperiä?


Tunnistettava poninhäntäpäinen hahmo tuijottaa hetken eteenpäin ja vastaa lyhyen, hyvin lyhyen miettimistauon jälkeen.

– Alfanörtti, hän vastaa.

Kysymys kuului: "Kuka on Mikko Hyppönen?"

Mikko Hyppönen, 46, tietoturvan rokkitähti ja yksi digi-Suomen tunnetummista henkilöbrändeistä tekee yhdellä sanalla pilaa alfauroksista, nörteistä – sekä itsestään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tietoturvan rokkitähti siksi, että Yhdysvaltain suurlähetystö kuvaili Hyppöstä näillä sanoilla Washingtoniin vuonna 2007 lähetetyssä diplomaattikirjeessä, joka päätyi julkisuuteen Wikileaks-vuotojen kautta neljä vuotta myöhemmin.

Tietoturvan rokkitähti ja suomalaisen F-Securen tutkimusjohtaja kommentoi tietoturvaa usein televisiossa, lehdissä ja verkossa.

Mikko Hyppösen uran alku oli tyypillinen 60-70-luvun vaihteessa syntyneelle suomalaiselle. Kolikkopelit, koulun tietokoneluokka ja Commodore 64. Kun MikroBitin ohjelmalistaukset oli naputeltu, Hyppönen alkoi veljensä kanssa kirjoittaa omia. Ohjelmointikieli vaihtui konekieleksi.

Ohjelmointitaito vei Mikko Hermanni Hyppösen nuoren Data Fellows -ohjelmistotalon johtajan Risto Siilasmaan työhaastatteluun. Yksi yhtiön toimialoista oli tuoreiden tietokonevirusten tutkiminen ja vastakeinojen kehittäminen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eräänä päivänä puhelin soi, ja uutistoimisto Reutersin toimittaja soitti kysyäkseen tietokoneviruksista. Hyppönen oli lähinnä puhelinta ja nosti luurin.

Haastattelu meni hyvin, ja seuraavalla kerralla puhelin ojennettiin heti Hyppöselle. Ja seuraavalla. Ja sitä seuraavalla.

Näin on tehty pitkälti 25 vuoden ajan, ja Data Fellowsin nimi on ehtinyt vaihtua F-Secureksi. Puhelimeen vastaamisesta syntyi tietoturvan rokkitähti ja hankalien asioiden kansankielelle kääntäjä.

Toisinkin olisi voinut olla. Hyppönen kertoo pikkupoikana halunneensa olla lastenlääkäri.

– Varmaan kymmenvuotiaana havaitsin, ettei minusta olisi ihmisten leikkelemiseen. Mutta auttamishalu kummittelee edelleen. Se on palkitsevaa, kun ihmiset tulevat hädissään pyytämään apua, ja voimme heitä auttaa.

Suomessa on hyvä olla

Ammatillisesti Hyppönen pitää suurimpana saavutuksenaan viime vuosikymmenen virussotia. Säännölliset virusepidemiat tukkivat ihmisten sähköpostit, kaatoivat palvelimia ja pysäyttivät jopa junia.

Kun yksi virus pysäytettiin, toinen tartunta puhkesi. Tuohon aikaan F-Securella oli kuitenkin toimisto vain Helsingissä, ja viruskoodia selvitettiin kellon ympäri. Välillä nukuttiin yhtiön viruslaboratorioon kannetulla sängyllä.

– Se oli ihan hauskaa ne pari ensimmäistä yötä. Tiimihenki nousee, kun pelastetaan keskellä yötä maailmaa. Mutta jos öitä on kuusi putkeen, se alkaa olla raskasta. Ne vuodet olivat aika sumuisia.

25 vuodessa on moni headhunterikin ehtinyt soittaa. Hyppösellä ei ole kuitenkaan aikomuksia vaihtaa maisemaa.

– On kyselty ulkomaille, Kaliforniaan, Seattleen tai Zürichiin. Minua ei ole kiinnostanut lähteä. Suomi on hyvä maa, meillä on asiat hyvin, Hyppönen sanoo.

Hyppöseen kohdistuva mielenkiinto on lähinnä ammatillista. Hän ei miellä itseään julkkikseksi.

– Vaikka olihan se pysäyttävää, kun viisi vuotta sitten hotellin portieeri kehui TED-puhettani, Hyppönen sanoo.

TED on maailman johtava asiantuntijafoorumi, jonne puhujakutsun saaminen on harvinainen kunnia koko maailman mittakaavalla. Hyppösen puhetta on katsottu netistä yli 1,5 miljoonaa kertaa.

Kiinnostusta osoittavat myös verkon hämärämiehet. Hyppönen myöntääkin, että ammatti tekee epäluuloiseksi laitteita ja ympäristöä kohtaan. Läppärin web-kamera on laastarin peitossa, ja Hyppönen valokuvaa hotellihuoneensa ennen sieltä poistumistaan – mahdolliset muutokset huomatakseen.

Samoin Hyppönen lukee lentokoneen turvaohjeet ja kartoittaa poistumistiet uuteen paikkaan tullessaan.

– Jos ravintolassa soi palohälytys, nousen saman tien ja kävelen ulos. Yleensä olen ensimmäinen ja usein myös ainoa, joka lähtee. Vaikka hälytys on yleensä väärä, silloin on tarkoitus poistua, Hyppönen toteaa.

MacGyver-tukka ja Metallica-flipperi

Hyppönen puhuu yleensä turvallisuudesta. On kuitenkin yksi aihe, joka saa Hyppösen silmät loistamaan aivan toisella tavalla. Se on flipperit. Ja etenkin hänen kolme vuotta sitten ostamansa Metallica-flipperi.

– Kun olen uudessa kaupungissa, katson mobiilisovelluksesta, missä päin kaupunkia on flippereitä. Usein sieltä löytyy myös Metallica-flipperi. Koska omistan itse samanlaisen, saan yleensä tehtyä siihen uuden highscoren.

Huipputuloksensa yhteyteen Hyppönen klikkailee kirjaimet MHH, Mikko Hermanni Hyppönen.

Entäpä Mikko Hermanni Hyppösen pitkän tukan tarina? Onko se aina ollut sellainen?

– Ei aina. 80-luvulla minulla oli MacGyver-tukka: muualta lyhyt, takaa pitkä. Sitten tajusin, että vaihtoehtona on leikata se pois tai kasvattaa pitkä. Kasvatin pitkän.

Armeija pois lukien tukka on lähtenyt kahteen kertaan. Malesiassa tietoturvakongressissa, jossa Hyppönen johdatettiin lavalle ja hänen poninhäntänsä huutokaupattiin hyväntekeväisyyteen – Hyppöstä etukäteen varoittamatta.

Toinen kerta oli paljon aikaisemmin, kun Hyppönen sai ensimmäisen kerran alaisia. Nuori esimies halusi näyttää uskottavalta.

– Tajusin jo seuraavana päivänä, että se oli virhe, Hyppönen hymähtää.

Kommentit

    Näytä lisää