Paljastuksia Nokiasta: Ollila "huusi niin lujaa, että pallit surkastuivat"

Matkapuhelimia valmistaneen Nokian takavuosien romahdus johtui pitkälti yhtiön sisäisestä kulttuurista, jota ruokki vakava pelko. Tätä mieltä on uusi tutkimus, joka on tehty ranskalaisessa Insead-kauppakorkeakoulussa.

23.9.2015 13:59 | Päivitetty 23.9.2015 13:15

Takavuosien kännykkäjätti Nokia kompastui lopulta ongelmiin johtamisessa ja yrityskulttuurissa.

Näin väittää uusi tutkimus (pdf), joka on tehty Insead-kauppakorkeakoulussa Ranskassa. Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Talouselämä.

Inseadin strategiaprofessorin Quy Huyn ja Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Timo Vuoren tutkimukseen on tehty 76 haastattelua johtajien kanssa, jotka kuuluivat Nokian korkeimpaan tai keskijohtoon yhtiön huippuvuosina.

Huyn ja Vuoren mukaan Nokia ei hävinnyt älypuhelinkisaa Applelle, koska yhtiö olisi ollut teknisesti kyvyttömämpi. Nokia ei myöskään kompastunut turhaan itsetyytyväisyyteen tai siihen, ettei yhtiö johto olisi vähätellyt iPhonea.

Professoreiden mukaan Nokia menetti asemansa maailman johtavana matkapuhelinten valmistajana, koska yhtiön ylintä ja keskijohtoa jäyti pelon kulttuuri. Tämän pelko halvaannutti yhtiön päätöksenteon ja aiheutti sen, ettei yhtiö pystynyt vastaamaan riittävän ketterästi markkinoiden muutokseen.

Ollila "huusi suoraa kurkkua"

Tutkimukseen haastatellut ex-johtajat arvostelevat kovin sanoin Nokian huippuvuosien toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa.

Yhden haastateltavan mukaan Ollila tunnettiin "erittäin temperamenttisena" johtajana. Toisen ex-pomon mukaan Ollila "huusi suoraa kurkkua" ja "niin lujaa, että [kohteen] pallit surkastuivat... 15 muun johtajan edessä".

– Hänelle oli erittäin vaikea kertoa asioita, joita hän ei halunnut kuulla, kuvailee henkilöstöhallinnon konsultti.

Haastateltavien mukaan Ollila ei ollut ylimmän johdon ainoa räyhääjä. Toisen huippujohtajan kerrotaan hakanneen pöytää niin kovaa, että "hedelmät sinkoilivat". Samaisen johtajan "suonissa virtasi vain myrkkyä", arvioi toinen Nokian ex-esimies.

Ylimmälle johdolle valehdeltiin päin naamaa

Koska Nokian keskijohto pelkäsi niin kovasti tuottavansa pettymyksen ylimmälle johdolle, asioita piiloteltiin ja peiteltiin. Huyn ja Vuoren mukaan ylimmän johdon todellisuudesta vieraantuneita tavoitteita ei uskallettu haastaa.

Yksi keskijohtoon kuulunut haastateltava kertoi ehdottaneensa kollegallensa, että tämä haastaisi ylimpien pomojen päätöksen. Kollega kuitenkin kieltäytyi sanomalla, ettei uskaltaisi, sillä "hänellä oli perhe ja pieniä lapsia".

Koska ylimpien pomojen reaktioita pelättiin, keskijohto pysyi hissukseen ja optimistisena. Ylimmälle johdolle kerrottiin vain asioita, joita he halusivat kuulla.

Haastateltavien mukaan Nokiassa ei ollut harvinaista kuulla uhkauksia potkuista ja arvon alennuksista. Yksi haastateltava kertoi, että "informaatio ei virrannut ylöspäin".

– Ylimmälle johdolle valehdeltiin suoraa päin naamaa.

Innovointikyky surkastui

Pelon ilmapiiri johti lopulta siihen, ettei ylin johto ollut enää lainkaan perillä asioiden todellisesta tilasta.

Ylimmällä ja keskijohdolla oli esimerkiksi täysin erilainen käsitys siitä, kuinka nopeasti iPhone-älypuhelimen haastaja saataisiin kauppojen hyllyille. Erityisen kovaa painetta kohdistui Symbian-älypuhelinten yksikköön.

– Symbian-ohjelmiston organisaatioon kohdistettiin mielipuolista painetta, koska kaupallinen tilanne oli mikä oli. Täytyi saada jotain myyntiin, yhtiön ylimpään johtoon kuulunut haastateltava kertoi.

Ennen päätöstään siirtyä ohjelmistoyhtiö Microsoftin Windows-leiriin Nokiassa eläteltiin toiveita Meego-ohjelmistosta Symbianin korvaajana. Meego-organisaatioon kuuluneen johtajan mukaan hän kertoi ylimmälle johdolle, että tuote myöhästyisi "ainakin kuusi kuukautta ellei peräti vuoden".

– Ylimmät johtavat sanoivat kuitenkin: "Let's go! Teidän täytyy juosta nopeammin."

Huyn ja Vuoren mukaan viimeinen niitti Nokian puhelintaistelussa koettiin, kun yhtiö kiinnitti liian vähän huomiota ja antoi liian vähän resursseja uusien puhelinten kehittämiseen. Uuden käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen kehittäminen laiminlyötiin lyhyen aikavälien hyötyjen kustannuksella.

– Nokian ylimmän johdon olisi pitänyt rohkaista ja näyttää mallia autenttisempaan ja psykologisesti turvallisempaan dialogiin, sisäisiin koordinaatio- ja palautemekanismeihin. Näin organisaatiosta olisi syntynyt todellisempi emotionaalinen käsitys, professorit kirjoittavat kauppakorkeakoulun tiedotteessa.

– Näin toimimalla johto olisi ehkä paremmin käsittänyt, mikä olisi mahdollista ja mikä taas ei. Ennen kaikkea he olisivat voineet käsittää, mitä asioille olisi tullut tehdä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?