Palkkatyö rasittaa henkisesti joka toista - Työelämä - Ilta-Sanomat

Työ saa tekijöiltään kahdeksikon

Kuvituskuva
Julkaistu: 8.12.2006 7:39, Päivitetty 7.12.2006 14:33

Suomalainen työelämä on kahdeksikon arvoinen, sanovat palkansaajat. Sekä tasapuolisen kohtelun, voimavarojen että kannustavuuden osalta arvosanat ovat kuitenkin lievässä laskussa ja vain työpaikan varmuus nousussa, työministeriön barometri kertoo.

Noin puolet suomalaisista palkansaajista pitää työtään henkisesti rasittavana. Fyysisesti rasittavana työtään pitäviä on noin kolmannes. Tästäkin huolimatta suomalaiset antavat työelämälle joulutodistuksen, jossa keskiarvo yltää peräti kahdeksikkoon, kertovat työministeriön työolobarometrista julkaistut ennakkotiedot.

Työministeriön teettämässä barometrissa työelämän laatua on mitattu neljällä ulottuvuudella. Niistä työpaikan varmuus on ainoa, joka on selvästi parantunut kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kaikkien kolmen muun eli tasapuolisen kohtelun, voimavarojen sekä kannustavuuden arvosanat ovat lievästi alentuneet. Eri sektoreista teollisuudessa kehitys on ollut myönteisintä ja kielteisintä muutos on ollut kunnissa.

Yksityisellä sektorilla tulevaisuususkoa

Vuonna 2006 työllisyyttä koskevat odotukset ovat selvästi parantuneet ja työttömyyden pahenemista pelkäävien osuus on puolittunut edelliseen vuoteen verrattuna. Oman työpaikan taloutta koskevat odotukset ovat samanlaisia, mutta vain yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla työpaikkansa talouden heikkenemistä odottavia on lähes kolminkertainen määrä hyvään kehitykseen uskoviin verrattuna.

Kaikilla sektoreilla on enemmän henkilöstöä lisänneitä kuin vähentäneitä työpaikkoja. Uusista työpaikoista 34 prosenttia oli vakinaisia ja sama määrä oli määräaikaisia tai tilapäisiä.

Vakinaisten työsuhteiden osuus on ollut hitaassa kasvussa usean vuoden ajan. Tämä ei päde kuitenkaan kuntasektoriin, jossa määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvoi edelleen vuonna 2006.

Ylemmät toimihenkilöt ylitöissä korvauksetta

Korvattuja tai korvauksettomia ylitöitä teki elo- syyskuussa teki 47 prosenttia palkansaajista. Osuus on pysynyt kolme vuotta samana.

Monelle ylityöt eivät tuo lisätienestejä. Kaikkiaan noin 300 000 palkansaajaa teki elo-syyskuussa ylitöitä korvauksetta, barometri paljastaa.

Korvauksettomat ylityöt ovat hyvin tavallisia ylemmillä toimihenkilöillä, joista joka neljäs teki niitä. Alemmilla toimihenkilöillä vastaava osuus on vain kymmenen prosenttia ja työntekijäasemassa olevilla korvauksettomia ylitöitä tehneiden osuus jää kolmeen prosenttiin.

Moni tallettaa työaikaa

Enemmistö palkansaajista voi tallettaa ylityötunnit myöhempiä vapaita varten. Säästöön kerääntyneitä työtunteja voi käyttää kokonaisina vapaapäivinä 47 prosenttia palkansaajista. Eniten tällaisia työaikajärjestelmiä, joita kutsutaan myös työaikapankeiksi, on käytössä valtiolla ja vähiten niitä on kuntien työpaikoilla.

Miltei yhdeksän kymmenestä palkansaajasta, jolla on mahdollisuus kokonaisten työpäivien mittaisiin työaikajoustoihin, on hyvin tyytyväinen käytössä olevaan järjestelmään.

Sairauspoissaolot laskussa

Sairauspoissaolojen määrä on vuonna 2006 ollut hienoisessa laskussa. Samaan aikaan sairauslomat ovat kuitenkin pidentyneet.

Työministeriön mukaan miehet olivat vuoden aikana poissa työstä keskimäärin 7,3 päivää ja naiset 10,3 päivää. Valtaosa sairauspoissaoloista kestää päivän tai kaksi. Silti sairauspoissaolojen keskipituus oli 15,3 päivää vuodessa.

Iän karttuessa sairauspoissaolot pitenevät. Kuitenkin eniten sellaisia palkansaajia, jotka eivät olleet vuoden aikana päivääkään poissa sairauden takia, on eniten kaikkein nuorimmissa ja kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä.

Koko palkansaajakunnasta kolmanneksella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 90 prosenttia sanoo suoriutuvansa normaaleista töistä, barometri kertoo.