Työelämä

Tyytyväisyys nousee työstä ja ihmissuhteista

Julkaistu:

Viihtyminen työssä ja lähimmät ihmissuhteet ovat tärkeimpiä osatekijöitä, kun nuoret suomalaiset aikuiset pohtivat tyytyväisyyttään elämään. Työuraan liittyvät tekijät vaikuttavat tärkeiltä etenkin miehille.


Ihmissuhteet ja työssä viihtyminen nousivat tärkeimmille sijoille, kun Liisa Martikainen selvitti väitöskirjaansa varten, millaisista eväistä syntyy tyytyväisyys omaan elämään. Vastaajina olivat nuoret suomalaiset aikuiset.

Naisilla lapset nousivat merkittävämmiksi tyytyväisyyteen vaikuttajaksi kuin miehillä, kun miehillä taas työuraan liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä kuin naisilla, tutkimus paljastaa. Niin ikään merkitystä näyttää olevan sillä, millaisessa miljöössä arkea eletään.

Työssä onnistuminen tyydyttää kaupunkilaismiestä

Kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä olivat Martikaisen tutkimusessa maaseudulla asuvat naimisissa olevat naiset. Nämä naiset olivat tyytyväisiä sekä parisuhteeseensa, perhe-elämäänsä että työhönsä ja he kokivat elämän olevan kaikin puolin tasapainossa.

Elämäänsä toiseksi tyytyväisin ryhmä puolestaan olivat suurissa kaupungeissa asuvat miehet. Erityisen vähään miehet eivät kuitenkaan näyttäneet tyytyvän: tyypillisesti tähän ryhmään kuuluvat olivat edenneet johtavaan asemaan, ja tyytyväisyyden tasoa nostivat esimerkiksi hyvä toimeentulo, työuralla onnistuminen sekä omat harrastukset. Miehet elivät myös vakituisessa parisuhteessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaupunkilaisnaisilla huolta perheestä


Pääkaupunkiseudulla asuvat korkeasti koulutetut naiset sijoittuivat tyytyväisyystutkimuksessa kolmannelle sijalle. Heidän tyytyväisyytensä oli lähtöisin parisuhteessa onnistumisesta, hyvästä terveydestä ja työssä viihtymisestä.

Huolta ryhmän naisille tuotti vaikeus sovittaa yhteen työtä ja muuta elämää. Perheelle uhratun ajan pelättiin vaikeuttavan työuralla etenemistä, ja muutenkin omalle elämälle oli vaikeaa löytää aikaa, väitöskirja kertoo.

Tyytymättömyyttä maalla ja kaupungissa


Elämäänsä toiseksi tyytymättömimpiä olivat tutkimuksessa maaseudulla asuvat yksin elävät miehet. Kaikkein tyytymättömimpiä olivat kuitenkin kaupungeissa asuvat naiset, jotka olivat joko eronneita tai naimattomia.

Yleisesti ottaen elämään tyytyväisyys on Martikaisen mukaan hyvin pitkälle sosiaalisesti rakentunut ilmiö, jota ei ole syytä pitää vain yksilön omasta persoonallisuudesta riippuvana ominaisuutena. Onnellisuuden tekijöitäkään ei hänen mukaansa voi yleistää, sillä ne ovat erilaisia eri sosialisaatioympäristöihin kuuluvilla ihmisillä.

Martikaisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Suomalaisten nuorten aikuisten elämään tyytyväisyyden monet kasvot” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 22. syyskuuta.

Kommentit

    Näytä lisää