Laaja ruotsalaistutkimus: - Työelämä - Ilta-Sanomat

Tavoitteensa tunteva jaksaa työssä

Julkaistu: 27.2.2006 11:13

Esimiesten ei tarvitse turvautua poppakonsteihin kohottaakseen alaistensa työkykyä, viestii laaja ruotsalaistutkimus. Avainasioita ovat selkeästi viestityt tavoitteet ja vastuut samoin kuin esimiehen osoittama arvostus.

Vain 54 prosenttia suomalaisista työntekijöistä katsoo tietävänsä yrityksen ja oman työnsä tavoitteet hyvin tai melko hyvin, paljasti äskettäin julkistettu Yrityskulttuuri 2006 –selvitys.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan juuri selkeästi viestityt tavoitteet ovat avainasia hyvän työkyvyn rakentamisessa. Niin ikään työntekijät kaipaavat tietoa itseensä kohdistuvista vaatimuksista sekä vastuunsa rajoista. Tärkeää on myös, että esimies osoittaa arvostavansa alaistensa työsuorituksia.

Toimintaohjeet nousevat esiin ruotsalaisen Per Lindbergin äskettäin ilmestyneestä väitöstutkimuksesta The work ability continuum: Epidemiological studies of factors promoting sustainable work ability.

Lindbergin esittelemät tulokset pohjautuvat kaikkiaan neljään osatutkimukseen, joissa aineistoina on käytetty yhteensä 12 000 henkilön satunnaisotosta väestöstä sekä tietoja laajasta kunta- ja maakäräjähenkilöstön työterveystutkimuksesta, johon osallistui yhteensä 9 000 henkilöä.

Huonoon työkykyyn monta syytä

Tutkimuksessaan Lindberg tarkastelee työkyvyn koko skaalaa erinomaisesta heikkoon siten, että jälkimmäistä kuvastavat muun muassa pitkäaikaiset, vähintään 28-päiväiset sairauspoissaolot.

Työntekijöiden runsaan sairastamisen tutkimustulokset liittävät huomattavaan ylipainoon, riittämättömään palautumiseen työn rasituksista samoin kuin tuntemukseen siitä, että ihminen jo työhön lähtiessään kokee olonsa vastenmieliseksi.

Niin ikään pitkiin sairauspoissaoloihin yhdistyivät ulkopuolisuuden tunne suhteessa muuhun työyhteisöön ja esimieheen samoin kuin kokemus siitä, että työn henkiset vaatimukset ylittivät oman kapasiteetin. Myös fyysisesti rasittava työ samoin kuin stressaava taloudellinen tilanne selittivät pitkäaikaista sairastamista.

Ihmiset, joiden työkyky puolestaan oli hyvä, näyttivät Lindbergin tutkimuksen mukaan hyötyvän vapaa-ajalla harrastetusta kuntoliikunnasta. Tutkijan mukaan liikuntaa ei kuitenkaan voi nähdä lääkkeeksi, joka sellaisenaan suojaisi työkyvyn huononemiselta.

Tuoreimmat osastosta