Esittelyseminaarissa keskusteltiin työelämän muuttumisesta - Työelämä - Ilta-Sanomat

Uusi koulutus opettaa tietoyhteiskunnan työelämää

Julkaistu: 7.2.2006 9:51

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Tieke on yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt Tietoyhteiskunnan työntekijä -tutkintoa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Tutkinnon pilotointi on parhaillaan menossa. Tutkinto on valmis keväällä 2007.

Tutkinto on kehitetty Tietokoneen ajokortti -perheen toimintatavalla ja verkostojen avulla, pyrkien ottamaan paras mahdollinen asiantuntijuus työhön mukaan. Tutkintoa on jo pilotoitu Lahdessa ja Helsingissä TSL:n, KSL:n ja Metallityöven liiton yhteisprojektina.

KSL:n Ari Myllyviidan mukaan kokemukset ovat olleet hyvin positiivisia. On ollut nähtävissä, että tutkinnon sisältö ja toteutusmalli ovat vastanneet kohderyhmien tarpeisiin ja mahdollistaneet entistä työelämälähtöisemmän koulutuksen.

Koulutuksen kautta on jopa pystytty kehittämään koulutukseen osallistuvien yritysten toimintamalleja esimerkiksi tietoturvan osalta.

"Lainsäädäntö polkee paikallaan"

Tietoyhteiskunnan työntekijä -tutkintoa esiteltiin avoimessa seminaarissa helmikuun alussa Kiasmassa Helsingissä, kertoo Tieke verkkosivujensa artikkelissa. Asiantuntijaseminaariin osallistui yli 70 työmarkkinajärjestöjen sekä opetus- ja koulutusalan edustajaa.

Tietotyön haasteelliseen tulevaisuuteen johdattelivat kansanedustaja Jyrki J. J. Kasvi, professori Markku Wilenius sekä professori Tapio Variksen johtama paneeli.

Kasvi väitti seminaarissa, että lainsäädäntö polkee paikallaan, vaikka toimintaympäristö on muuttumassa.

- Muuttuvan työelämän asioita olisi hyvä saada enemmän esille lainsäädäntötyössä sekä julkisessa keskustelussa. Keskustelualoitteet tulevat yhä useammin kansalaisilta. Keskustelun käynnistäminen onnistuu kaikilta, jotka osaavat käyttää viestintävälineitä.

Projektityössä on vaikea innovoida

Odottamatonta on Kasvin mukaan luvassa tulevina vuosina aivan samalla tavalla kuin kymmenen viime vuodenkin aikana. Kasvi ennustaa, että yhteiskuntarakenteet ja ihmiskäsitys tulevat muuttumaan, mikä johtuu tieto- ja viestintätekniikan murtautumisesta kaikille yhteiskunnan alueille.

Korkeakoulutusta Kasvi pitää yliarvostettuna. Vaikka osaavalle työvoimalle on kysyntää, enää 15 - 20 prosenttia nuorista kouluttautuu ammatteihin. Lisäksi 10 - 15 prosenttia jättäytyy kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.

Tärkeitä yleisiä osaamistarpeita ovat hänen mukaansa elämän-, osaamisen- ja tiedonhallinnan taidot sekä verkostoitumistaidot. Myös innovatiivisuus kuuluu Kasvin listaan, joskin sen toteuttaminen on hänen mielestään projektimaisessa työtavassa vaikeaa.

Motivoinnille enemmän painoa

Professori Markku Wilenius käsitteli tulevaisuuden osaamista. Hän nosti esille kolme tietoyhteiskuntavalmiuteen vaikuttavaa tekijää: pääsyn tietoverkkoihin ja välineiden käyttöön, tieto- ja viestintätekniikan osaamisen sekä motivaation ottaa välineet ja palvelut käyttöön.

Tärkeimpänä haasteena Wilenius pitää motivoimista. Hän kuvailee, että osaamisen alueella on oltava geneerisiä taitoja, joita voi soveltaa moniin eri tarkoituksiin. Erityisen arvokasta on kyky toimia yhdessä ja yhteisöllisesti, Wilenius uskoo.

Kasvin tavoin myös Wilenius korosti elämänhallintaa, jonka taitamisella selviää muista osaamisvaatimuksista.

Yksilön vastuu oppimisesta lisääntyy

Professori Tapio Variksen johtamassa paneelissa keskusteltiin osallistujien omien kokemusten pohjalta tietotyöstä ja työelämän muutoksista. Varis johdatteli teemaan pohtimalla sitä, miten vastuu uuden oppimisesta on muuttunut.

- Olemme menossa suuntaan, jossa yksilöiden vastuu omasta osaamisestaan korostuu. Talouden tunnusluvut painavat päälle eikä kansalaistaidoille enää laiteta painoa kuten ennen. Talouden ja kansalaisten osaamisen välillä vallitsee kuitenkin suuri keskinäinen riippuvuus, sillä ilman taitavaa kansalaista talouskaan ei menesty, sanoi Varis.

Paneelikeskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että motivointi oppimiseen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöön auttaa tulevaisuuden työelämässä. Niiden rinnalla tarvitaan työntekijöiltä ja johtajilta käsitystä kokonaisuuksista ja vuorovaikutustaitoja yhteisöllisen työkulttuurin kehittämisessä. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että tiedon, sen luomisen ja välittämisen merkitys kasvaa.

Panelisteina olivat projektipäällikkö Sanna Raiskio Matkatoimisto Areasta, kehittämispäällikkö Tero Ristimäki Talentiasta, koulutussihteeri Kari Vilkman Metallityöväen liitosta ja työmarkkinajohtaja Timo Höykinpuro Tietoalojen liitosta.

Tuoreimmat osastosta