Väitöstutkimus muistuttaa: - Työelämä - Ilta-Sanomat

Esimiehellä tärkeä rooli koulutustarpeista keskusteltaessa

Kouluttautuminen on työelämän arkea, mutta millaista polkua opintielle kulkeudutaan? Perjantaina väittelevä Martti Lampela on luonut mallin, jossa koulutustarve nähdään monivivahteisena neuvotteluprosessina.

5.5.2004 14:09

Kun koulutukseen pääsyä tarkastellaan vuorovaikutusprosessina, keskeisiä tekijöitä näyttävät olevan esimiesten kanssa käytävät kehityskeskustelut, koulutusyhdyshenkilöiden merkitys sekä epävirallisten keskustelujen asema.

Näin toteaa perjantaina Lapin yliopistossa väittelevä kasvatustieteiden maisteri Martti Lampela, jonka tutkimuksessa tarkastellaan Rovaniemen kaupungin työntekijöiden koulutusta tietoteknisten valmiuksien kehittämiseksi.

Väitöstutkimuksen tuloksena on syntynyt kuva monivivahteisesta neuvotteluprosessista.

Esimies on usein koulutukseen ohjaaja

Lampelan tutkimuksessa käytännön lähtökohtana ovat Rovaniemen kaupungin työntekijöiden omat kokemukset kehittymistarpeistaan. Näyttää kuitenkin siltä, että yksilön kokemien tarpeiden sijaan koulutukseen ohjaa usein esimies. Työtoverit sen sijaan eivät tutkimuksen mukaan ole kovinkaan merkittävässä asemassa koulutustarpeen määrittymisen prosessissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös kenen tarpeista lähtien työntekijöitä koulutetaan, ja ainakin Rovaniemellä tuo kuva näyttää harmoniselta: Lampelan mukaan työnantajan ja työntekijän koulutusintressit kohtaavat ja ovat varsin samansuuntaisia.

Valtaakin koulutustarpeesta käytävissä keskuteluissa toki käytetään sekä itse päätöksenteossa että suostuttelevana valtana, jota esimies tutkimuksen mukaan usein käyttää ohjatessaan työntekijöitä koulutukseen.

Lampelan väitöstutkimus Tarve tulee sieltä työstä, mutta... se lähtee kuitenki ittestä se halu osata." Koulutustarve neuvoteltuna järjestyksenä tarkastetaan Rovaniemellä perjantaina. Väittelijä itse työskentelee asiakaspalvelupäällikkönä Lapin informaatioteknologia LapIT Oy:ssä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?