"Opiskelijat yleisesti töissä" - Työelämä - Ilta-Sanomat

Työministeri antaisi aikaa kokemusten kartuttamiseen

Työministeri Tarja Filatov näkee tulevaisuuden työelämän kaipaavan luovia ja innovatiivisia kansalaisia, joita ei synny tiukassa suoritusputkessa. Hallitus on kuitenkin halunnut kirittää opiskelijoita kohti entistä nopeampaa valmistumista.

7.11.2003 11:03

Sekä työuran alku- että loppupää puhuttavat työllisyysasteen kohottamiseen tähtääviä päättäjiä. Hallituksen budjettiriihestä peräisin olevan linjauksen mukaan korkeakouluopintojen aloittamista pitäisi aikaistaa ja opintoja tehostaa niin, että opiskelijat valmistuisivat ja siirtyisivät työelämään 1 - 1,5 vuotta nykyistä aikaisemmin.

Työministeri Tarja Filatov kaipaa kuitenkin - ainakin opiskelijayleisön edessä - nuorille mahdollisuutta kokea, että he elävät luovaa ja innovatiivista, kokemuksia kartuttavaa aikaa.

- Nuoresta, joka opiskelee tiukassa suoritusputkessa ei tulekaan luovaa ja innovatiivista kansalaista, jollaista tulevaisuuden työelämä vaatii, ministeri huomautti torstaina opiskelijajärjestöjen yhteisessä Pätkätyöt -Pätkäelämä -seminaarissa Helsingissä. Seminaarin järjestivät SYL, AOVA ja SAMOK.

"Opiskelijoiden työssäkäynti jo nyt yleistä"

Filatovin mukaan opintojen nopeuttaminen ei myöskään yksin riitä työllisyysasteen nostamiseksi.

- Opiskelujen tehostamisella odotetaan aikaistettavan nuorten työmarkkinoille tuloa kahdella vuodella. Opiskelijoiden työssäkäynti on jo nyt varsin yleistä, hän sanoo.

Työvoimatutkimuksessa, josta työllisyysasteet lasketaan, työllisiksi määriteltiin vuonna 2002 keskimäärin 113 000 henkilöä, jotka ilmoittivat pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun. Työllisyysastetta opiskelijoiden työpanos nostaa näin runsaat 3 prosenttia. Kaikista työllisistä noin 5 prosenttia on opiskelijoita. Vuonna 1997 päätoimisia opiskelijoita oli työllisinä keskimäärin 71 000 henkilöä.

Loppupäähän jatkoa

Työministerin mukaan suurimmat vaikutukset saadaan aikaan pidentämällä työuraa loppupäästä. Hänen mukaansa kyseessä on "matemaattinen fakta, joka on seurausta ikärakenteestamme".

Opintoihin Filatov kaipaa lisää joustavuutta siten, että esimerkiksi alaa vaihtavilla opintojen korvaavuus toimisi aiempaa paremmin. Hänen mukaansa myös vaihto-oppilasvuodet ja au pairina toimiminen ovat nuorelle maailmankuvaa avartavia ja tulevaisuutta silmällä pitäen kasvattavia kokemuksia, joita ei kannata väheksyä.

- Luovuutta ei saa tappaa asettamalla nuoret liian yksioikoiseen koulutusputkeen, joka on pelkkää suorittamista. Työelämä koulutuksen jälkeen vaatii enemmän kuin pelkkää suorittamista, Filatov muistuttaa. Niin ikään näkee, ettei työssäolo vain viivytä valmistumista vaan on usein myös taloudellisesti välttämätöntä ja tärkeää urasuunnittelua.

Varsinkin varttuneet opiskelijat työskentelevät

- Työhön on valmistumisen jälkeen helpompi päästä, kun on työkokemusta tai ollaan jopa jo valmiiksi sisällä työpaikassa. On myös huomattava, että nuoret eivät ole välttämättä toimettomina silloinkaan, kun opiskelupaikka ei heti avaudu. Ns. välivuodethan tehdään tavallisesti työtä - kotimaassa tai ulkomailla - mikä on sekin nuorten itsensä ja työmarkkinoiden kannalta hyödyllistä.

Erityisesti varttuneemmat nuoret ja korkeakouluissa opiskelevat käyvät työssä ja opiskelevat yhtä aikaa. Ammatillisessa koulutuksessa kirjoilla olevista noin kolmannes, ammattikorkeakoulutuksessa olevista puolet ja yliopisto- ja korkeakoulutuksessa olevista 60 prosenttia käy työssä. Yli 30-vuotiaista korkeakouluopiskelijoista useampi kuin kolme neljästä on työssäkäyviä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?