Liki 50 vuotta perheyritystä luotsannut teollisuuspohatta Antti Aarnio-Wihuri: ”Lapseni eivät saaneet erityiskohtelua”

Teollisuuspohatta Antti Aarnio-Wihuri on pitänyt huolen siitä, etteivät hänen lapsensa ole saaneet perheyrityksessä erityiskohtelua, mutta Risto-poika ei valita.

– Minulla oli eka kesätyö kuusivuotiaana, kun me lapset saatiin omat siat. Meidän piti kasvattaa sikoja ja saimme markan lihoamiskilolta, Risto Aarnio-Wihuri kertoo ja sanoo, että lapset laitettiin myös keräämään Jullaksen kartanon tilan pelloilta kiviä. – Saimme muutaman pennin kivestä.

12.12.2015 13:24

Kun teollisuuspohatta, Wihurin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri,75, kertoo tapaamisistaan Mannerheimin, Paasikiven, Kekkosen, Sibeliuksen ja monen muun suomalaisen merkkihenkilön kanssa, pöytäseurue kuuntelee tarkkaan.

Pöydän toisessa päässä istuu Risto Aarnio-Wihuri, 40, joka on varmasti kuullut tarinat aiemminkin mutta ei niihin koskaan kyllästy.

Antti Aarnio-Wihuri, tuttavallisemmin AAW, aloitti samannimisessä perheyrityksessä työskentelyn 18-vuotiaana. Työuraa on nyt takana 58 vuotta ja tahti on edelleen melkoinen. Mies sanookin, että jos terveys sallii, hän ei jää koskaan eläkkeelle.

Antti Aarnio-Wihurin äiti Rakel Wihuri oli voimakastahtoinen nainen, jonka kanssa AAW:lle tuli ajoittain sanaharkkaa.

–Pidimme joskus kuuden seitsemän viikon mykkäkoulua. Mennessäni perheyhtiöömme töihin jouduin äidin veljen Rudolf Hellbergin alaisuuteen. Sopeutuminen työhön ei ollut vaikeaa, sillä olin tavallaan kasvanut yhtiöömme sisään jo pikkupojasta, AAW kertoo monialayhtiöstä, jonka ensimmäinen osa perustettiin jo yli sata vuotta sitten.

AAW on työskennellyt väsymättömästi firmansa eteen. Vuosien varrella hänen seitsemän lastaan kahdesta eri liitosta ovat tulleet yritykseen töihin. Martti, Risto, Karoliina, Jami, Kata ja Annaliisa työskentelevät yrityksessä, mutta Rakel opiskelee vielä.

Lapsia olisi ollut kahdeksan, mutta Tiina-tytär menehtyi kaksivuotiaana.

– Hän kuristautui pinnasänkyynsä. Vaikka tapahtuneesta on vuosikymmeniä, ei sellaista koskaan unohda, AAW sanoo.

Wihuri-yhtiön vetäjänä AAW on toiminut lähes 50 vuotta. Hän ymmärtää, että jonain päivänä on aika antaa ohjat muiden käsiin.

– Kun lapseni ovat tulleet perheyritykseemme töihin, he eivät ole saaneet erityiskohtelua, AAW painottaa.

Aarnio-Wihurin klaani Kulosaaren Casinolla Antin 70-vuotispäivänä 24.2.2010. Takarivissä vasemmalta Eino Hämäläinen, Jami A-W, Risto A-W, Antti A-W, Antti Auvinen, Martti A-W. Keskirivi vas. Aisa A-W, Jenny A-W, Karoliina Aarnio-Wihuri-Auvinen, Marja A-W, Kata A-W, Nanna A-W, Rakel A-W, Leena A-W, Heli Hentula. Eturivi vas. Milla A-W, Kristina Auvinen, Kristian Auvinen, Arttu A-W. Kuvasta puuttuvat Aisa Aarnio-Wihurin avopuoliso Pekka Partanen sekä kuvan jälkeen syntynyt vauva.

Hän sanoo, että ainoa erityiskohtelu on ollut se, että he ovat saaneet työpaikan.

– Yksikään heistä ei ole alaiseni, heillä kaikilla on oma esimies. Olen ehkä ajoittain jopa liian ankara heille. Joskus sanon heidän esimiehilleen, ettei heille saa antaa erityisoikeuksia, AAW kertoo.

Erityiskohtelun he saavat vain, kun isä pyytää heistä jonkun mukaan työmatkalle.

Nyt jo aikuiset lapset on koulutettu, mutta isän mukaan he joutuvat käymään kursseja kuten muutkin työntekijät.

– Työ tekijäänsä opettaa, hän tietää.

 ”Töissä isä on meille Antti Aarnio-Wihuri, ei isä. Hän ottaa aina vastuun ja se on hyvä.”

AAW sanoo lasten pärjänneen hyvin elämässään, mutta toisia maailma on töninytkin.

– Avioliittoja on hajonnut, mutta henkisesti kaikki voivat hyvin. Kyllä heistä kaikista täytyy olla ylpeä, jo kahdeksan lapsenlapsen isoisä kehuu.

Risto Aarnio-Wihuri, 40, toimii projektijohtajana AAW:n tehokkaisiin pakkausratkaisuihin keskittyvässä Wipak-yhtiössä. Hän sanoo, ettei voimakkaan isän kanssa ole ollut vaikeuksia.

– Isä on tiukka mutta rehti ja pitää aina sanansa. Hän ei muuta mieltään, Risto kehuu isäänsä.

Risto kuitenkin tiedostaa paineen, joka yrityksen omistajan jälkipolvella on.

– Se on haastavaa, mutta ei raskasta. Sitä on ikään kuin silmätikkuna ja koska edustaa perhettä, on käyttäydyttävä ja työskenneltävä sen mukaisesti, hän on oppinut.

– Totta kai tunnettu nimi herättää joissakin ihmisissä ennakkoluuloja, mutta silloin ei saa olla muita huonompi ja on myös käyttäydyttävä muita paremmin.

Hän kertoo aloittaneensa työuransa jo 6-vuotiaana, kun isä osti lapsille possut.

– Isä maksoi markan jokaisesta kilosta, jonka possu lihoi hoidossamme.

Valmistuttuaan Risto meni maailmankuuluun tilitoimistoon töihin. Hän halusi saada työkokemusta muualta ennen siirtymistä perheyritykseen.

– Näin, miten muualla tehdään töitä. Meidän suvussamme on aina arvostettu työntekoa, hän sanoo.

Risto myöntää, ettei isä ole ollut paljon kotona lasten ollessa pieniä. Yritysasiat veivät miestä maailmalle.

– Hän piti huolen aina siitä, että joulut ja muut juhlapyhät koko perhe oli yhdessä. Isänä hän ei ole ollut ankara, mutta hän on pitänyt isän roolin kuten kuuluukin; isää kunnioitettiin, eikä hänen nenille hypitty, Risto kertoo.

 ”Yksikään lapsistani ei ole alaiseni, heillä kaikilla on oma esimies. Olen ehkä ajoittain jopa liian ankara heille.”

Risto paljastaa senkin, että kotona heillä oli keskivertotiukkaa, mutta ei löysää. Jos tuli vieraita, lasten oli heitä teititeltävä.

– Ennen ruokapöydässä juteltiin kaikesta. Jos ei tiedetty jotakin, katsottiin sitten tietokirjasta. Nyt on kännykät ruokapöydässä. Näin maailma muuttuu, AAW naurahtaa.

– Tietotekniikka on loistava renki, mutta isäntänä kauhea, Risto komppaa isäänsä.

Hän sanoo, että lapset tottuivat isän matkoihin ja siihen, että äiti hoiti kodin ja lapset.

– Töissä isä on meille Antti Aarnio-Wihuri, ei isä. Hän ottaa aina vastuun ja se on hyvä.

Näin asiat eivät jää roikkumaan. Isän johdolla saadaan aikaan aina viimeinen päätös.

– Keskustelu on hyvästä ja omia mielipiteitä on kokouksissa hyvä olla. Isä ei pidä myötäilijöistä, Risto tietää.

– Ei ole paha, jos joku sanoo painavan sanan. Jonkun on sanottava, miten asiat ovat, ja otettava vastuu, AAW painottaa.

Risto toivoo, että isä on yrityksessä mukana vielä kauan.

– Hänellä on kokemus, näkemys ja kontaktit. Toki me toivomme, että hän osaisi sopeuttaa työnsä niin, ettei hän polta itseään ennenaikaisesti loppuun, Risto miettii.

– Isän tulee keskittyä johtamiseen, ei pikkuasioihin. Sen voin sanoa, että firma pysyy perheyrityksenä, Risto sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?