Työelämä

Pomot pistettiin improvisoimaan – 3 asiaa parani heti

Julkaistu:

Teatterin keinoin
Taloudellisesti tiukat ajat asettavat myös yritysten johdon haastavaan tilanteeseen. Kuinka saada alaiset innostumaan? Miten saada viesti läpi niin, että se ymmärretään ja siihen uskotaan?
Työyhteisövalmentaja ja aikuiskasvatustieteilijä Satu-Mari Janssonin sekä näyttelijä-koomikko Riku Suokkaan valmennusyritys TheatreWorks kouluttaa yritysjohtoa, tiimejä ja yksilöitä teatterin ja draaman keinoin.

– Ensikatsomalta saattaa vaikuttaa siltä, että teatterilla ja muiden alojen yritystoiminnalla ei olisi mitään yhteistä. Kannattaa kuitenkin ottaa askel sivuun ja katsoa asioita vähän uudesta kulmasta. Se saattaa avata päässä isoja lukkoja. Niin kävi minulle itselleni, kertoo teatterinjohtajanakin tunnettu Suokas.

Suokas osallistui aikoinaan Suomen Teatterit ry:n järjestämään koulutukseen, jossa puhujat tulivat muualta kuin teatterin alueelta.

– Huomasin, että opin paljon enemmän laskettelukeskuksen johtajalta kuin sellaiselta, joka puhui omasta alastani. Hänen puhuessaan löysin isoja yhtymäkohtia omaan työhöni.

Janssonin mukaan monilla on Suomessa vielä ennakkoluuloja teatterin ja yritysmaailman yhdistämisen suhteen. Ulkomailla, jossa esiintymistä pidetään johtajan perustaitona, on ollut matalampi kynnys draaman keinojen käyttöön työelämään liittyvissä valmennuksissa.

Viime vuonna TheatreWorks toteutti ensimmäistä kertaa yhdeksän kuukautta kestäneen, monivaiheisen projektin, jossa pyrittiin kehittämään lääkealan yritys GlaxoSmithKlinen (GSK) johtoryhmän vuorovaikutustaitoja.

Koulutuksessa johtoryhmän jäsenet pääsivät muun muassa kokeilemaan haastavia tilanteita alaisia esittävien ammattinäyttelijöiden kanssa, näyttelemään kuviteltua johtoryhmän kokousta sekä tekemään stand up -komiikkaa.

Aloite yhteistyöhön tuli TheatreWorksilta. Janssonille GSK oli jo tuttu, sillä aiemmin Teatterikorkeakoulussa erikoissuunnittelijana työskennellessään hän oli ollut mukana GSK:n asiakastyötä tekeville annetussa esiintymisvalmennuksessa.

– Tiesin heidän heittäytymistasonsa ja sen intohimon ja energian, mitä sieltä löytyy, Jansson kehuu.

GSK:n toimitusjohtaja Marko Koistila puolestaan kertoo, että koko johtoryhmä lähti mukaan projektiin suurella innolla.

– Meillä on ollut sellainen henki, että halutaan kehittyä, kehittää ja auttaa ihmisiä kehittymään. Sen tyyppiset ihmiset, joilla on valmiutta kokeilla erilaisia tapoja toimia, viihtyvät meillä.

Myös Koistila joutui hyppäämään muiden mukana pois omalta mukavuusalueeltaan.

– Ketä nyt ei hirvittäisi heittäytyä tekemään jotain ihan erilaista. Totta kai se tuntuu vähän hurjalta. Mutta meille oli luotu turvallinen ympäristö, jossa oltiin tietyllä tavalla eristettynä, eikä suoraan esiintymässä jollekin. Vaikka tilanteet olivat näyteltyjä, toivat ammattinäyttelijät siihen tietynlaista realismia. Vieras ihminen, joka käyttäytyy tietyllä tavalla ja simuloi tilanteita, on kuitenkin eri asia kuin kollega, jonka kanssa harjoiteltaisiin samaa, Koistila kuvailee.

Suokkaan mukaan simulaattori on hyvä sana kuvaamaan johtoryhmän harjoituksia.

– Eiväthän liikennelentäjät ja astronautitkaan hyppää suoraan koneen ohjaimiin, vaan heitä koulutetaan ensin simulaattorissa hankalia tilanteita varten. Laitetaan myrskyä, sammutetaan toinen moottori ja katsotaan, miten äijä pärjää. Tämä on vähän sama, pystyt kokeilemaan sellaisia vaikeita tilanteita ja jos tulet nokka edellä maahan, niin kelataan vähän taakse päin ja katsotaan sitten uudestaan, Suokas sanoo.

– Tai jos pääset turvallisesti perille, niin mietitään, mitä siinä tuli tehtyä. Simuloidun vuorovaikutustilanteen voi aina myös katkaista ja reflektoida, mitä ei voi tehdä oikeassa elämässä, Jansson jatkaa.

Hän korostaa, että valmennuspäivät täyttyivät nimenomaan tekemisestä puhumisen sijasta.

–  Aikuiskasvatustieteilijänä katson asioita siitä näkökulmasta, miten ihmiset saadaan tehokkaasti oppimaan. Minä en usko, että ihminen muuttaa käyttäytymistä sillä, että joku sanoo, että ”Marko, sä pystyt kehittämään johtajuutta tällä ja tällä tavalla”. Ei se asia tule seuraavalla kerralla mieleen, sillä pedagogisesti se ei ole toimiva menetelmä. Mutta kun käy läpi simulaattorin, niin ne vuorovaikutuksen opit jäävät kytemään ja aidossa tilanteessa opittu asia on helppo ottaa käyttöön.

Kolmikko kehuu vuolaasti projektin tuloksia. Heistä jokainen sai itselleen sopivia työkaluja ensinnäkin oman työnsä, toisekseen esiintymisensä ja kolmannekseen vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Lisäksi kokoonpanoltaan melko tuore johtoryhmä hitsautui tiiviimmin yhteen.

– Organisaatiolta saadun palautteen mukaan koulutuksen tulos näkyy vapautuneempana ja aidompana esiintymisenä. Kyllähän sen tietää, jos joku esitys ei se tunnu aidolta, eikä se myöskään silloin oikein heilauta.

Satu-Mari Jansson väittelee tohtoriksi marraskuussa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta teatteri ja draaman työn oppimismuotoina.

Ota kantaa

Uskotko, että improvisointiharjoituksista on hyötyä johtajille?

Kyllä 73% Ei 27%
Ääniä yhteensä 635

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt