Työelämä

Kansanedustajat sairauslomalla täydellä palkalla – ei tarvita lupaa poissaoloihin

Julkaistu: , Päivitetty:

Monet IS:n lukijat ovat ihmetelleet, kuinka seksiviestikohun keskiössä oleva kansanedustaja voi jäädä sairauslomalle veronmaksajien kustannuksella.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemen (ps) sopimaton viestittely naisille paljastui maanantaiaamuna Keskisuomalaisessa. Kankaanniemi jäi heti sairauslomalle.

Kansanedustajilla on erilaiset säädökset kuin tavallisella kansalaisella.

Kansanedustaja on luottamustehtävässä, kansanedustajalla ei ole työaikaa eikä työnantajaa, ja kansanedustaja saa palkan sijasta virallisesti palkkiota.

Palkkio tulee tilille aina täysimääräisesti, riippumatta sairauslomista, perhevapaista tai siitä, kuinka paljon eduskunnassa tuntejansa viettää.

– Kansanedustajalle maksetaan palkkiota vaalituloksen vahvistamisesta siihen asti, kunnes edustajantoimi lakkaa. Siihen ei vaikuta se, että onko sairauslomalla. Siihen ei vaikuta myöskään se, onko perhevapailla, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio muistutti.

Kansanedustajien ei tarvitsisi minkään lain tai säädöksen perusteella hakea todistuksia sairauslomiinsa. Käytännössä kansanedustajat kääntyvät sairauslomissaan lähes poikkeuksetta työterveyshuollon puoleen ja toimittavat lääkärintodistuksen sairauslomastaan eduskunnan hallinnolle.

– Kansanedustajilla ei ole varsinaisesti työnantajaa. Eduskunta ei myönnä sairauslomaa vaan työnantaja lääkärinlausunnon perusteella. Meillä on sellainen käytäntö, että kansanedustajat ovat - kuten muutkin - omalla ilmoituksella kolme päivää sairauslomalla ja sen jälkeen haetaan tarvittaessa lääkärintodistus.


– Yleensä kansanedustajilla on tapana jopa yhden päivän poissaolosta ottaa yhteyttä työterveyteen. Se ei perustu säädöksiin tai vaatimuksiin, vaan julkisen seurannan takia kansanedustajat käyvät varmuuden vuoksi lääkärin kautta, Rauhio sanoi.

Kansanedustajien ei tarvitse myöskään hakea lupaa poissaoloihinsa. Kansanedustajat hoitavat tehtäviään parhaaksi katsomallaan tavalla. Poissaolot istunnoista tai valiokunnista eivät palkkiota pienennä.

Jos kansanedustaja jättäisi kokonaan ilmaantumatta istuntoihin ja valiokuntiin, tällöin asiaan puututtaisiin.

– Jos kansanedustaja syytä ilmoittamatta on pitkiä aikoja poissa, eduskunta voi todeta edustajatoimen lakanneeksi. Niin ei voi tehdä, että tultuaan valituksi ei tulisi tänne maisemiin ja nostaisi pelkästään palkkiota. Tästä ei taida olla yhtään tapausta, että olisi todettu edustajantoimi lakanneeksi, Rauhio sanoi.

Kansanedustajan peruspalkka kuukaudessa on 6 380 tai 6 858 euroa kuukaudessa edustajavuosista riippuen. Puheenjohtajuudet eduskuntaryhmissä, valiokunnissa ja valtiovarainvaliokunnan jaoksissa nostavat palkkioita 473-1 183 euroa kuukaudessa.

Kansanedustajat saavat myös joka kuukausi verotonta kulukorvausta 987, 1 135 tai 1 809 euroa asuinpaikasta riippuen.

Kansanedustajilla on istuntotaukoa 4,5 kuukautta vuodessa.

Kesäloma on 2,5 kuukautta, se alkaa juhannuksesta ja jatkuu syyskuun ensimmäiselle viikolle. Syyskaudella on viikon loma loka-marraskuussa Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikon ajan. Puolentoista kuukauden joululoma alkaa ennen joulua ja kestää helmikuun alkuun, ja kevätkaudella pääsiäisen jälkeisellä viikolla ei ole istuntoja.

Koska kansanedustajat on valittu ympäri Suomea ja kansanedustajien pitää hoitaa vaalipiirinsä asioita, eduskunnassa on maanantaisin istuntoja vain pari kertaa vuodessa ja perjantain istunnot päättyvät hyvissä ajoin kello 13 jälkeen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt