Kanadalaismies hämmästyi Suomi-byrokratiasta - ”Maksan taas 158 euron käsittelymaksun”

Julkaistu:

Byrokratia
Kanadalaisen Alexandre Marchandin mielestä suomalaisessa työlupabyrokratiassa on viilaamisen varaa.

KANADALAINEN Alexandre Marchand, 25, lienee maahanmuuttaja, jollaisia Suomi haluaisi lisää: korkeasti koulutettu ja töitä tekevä. Helpoksi ei byrokratia ole kuitenkaan elämää Suomessa tehnyt.

 

Käyn läpi täsmälleen samaa prosessia vain kuusi kuukautta edellisen haun jälkeen.

Marchand työskentelee kansainvälisen suomalaisyrityksen talousosastolla puolen vuoden määräaikaisella sopimuksella, joka umpeutuu huhtikuun lopussa. Hän sai työsopimukseen jatkoa, mikä tarkoitti samalla sitä, että Marchandin täytyi anoa uusi työlupa.

– Käyn läpi täsmälleen samaa prosessia vain kuusi kuukautta edellisen haun jälkeen ja maksan taas 158 euron käsittelymaksun, Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa kauppatieteen maisteriksi kouluttautunut Marchand päivittelee IS:lle.


MARCHAND kertoo soittaneensa äsken poliisille kysyäkseen anomuksen etenemisestä. Vastaus oli, että käsittely seisoo.

– He sanoivat, että olin toimittanut todistukset sähköisesti skannattuna ja pyysivät tuomaan alkuperäiset dokumentit virastoon henkilökohtaisesti.

Marchand hämmästyi, koska hän ei ollut toimittanut dokumentteja sähköisesti.

– Olen esittänyt alkuperäiset dokumentit pyydetyllä tavalla, henkilökohtaisesti suoraan virkailijalle.

Marchand ei tällä hetkellä tiedä anomuksensa kohtaloa. Seuraava käsittelyaika on Pasilan poliisitalolla 27. huhtikuuta, kolme päivää ennen nykyisen työluvan päättymistä.


SUOMI-BYROKRATIAN kanssa Marchand ei ole ensimmäistä kertaa ”pappia kyydissä”. Kaikki alkoi kolmisen vuotta sitten, kun hänet valittiin maisteriopiskelijaksi ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Hankeniin Helsinkiin.

Ensin piti hankkia opiskelijan oleskelulupa Maahanmuuttovirastosta. Se hoitui kuudessa viikossa, mutta se umpeutui ennen valmistumista.

Marchand matkusti välillä Kanadaan, josta käsin hän haki poliisilta jatkoaikaa. Marchand varasi verkko­ajan Pasilan poliisitalolle ja jätti anomuksen. Tätä seurasi kolmen kuukauden tauko, jona aikana hänen tuli toimittaa vaaditut todistukset.

Tällä välin Marchand lensi matkailijana takaisin Suomeen. Suomessa hän sai sähköpostia: hakemuksesta puuttuu yksi paperi.

Tämän jälkeen Marchand jonotti puolitoista tuntia Pasilan poliisitalolla luovuttaakseen pyydetyn dokumentin. Kului jälleen kaksi viikkoa.

 

En sano, että työluvan saaminen Suomeen on vaikeaa, mutta hakuprosessia olisi ehdottomasti varaa sujuvoittaa.

– Sain sähköpostin, jossa kerrottiin, että erästä toista dokumenttia ei hyväksytä.

Hakemus seisoi taas.

– Selitys oli, että eri ihmiset käsittelevät eri dokumentteja, jolloin hakuprosessi pysähtyy, jos jotain puuttuu tai ei kelpaa.

Marchand sai lopulta jatkoluvan kahdessa kuukaudessa.


VALMISTUTTUAAN Marchand alkoi etsiä töitä Suomesta ja joutui omien sanojensa mukaan ”systeemin luomaan kierteeseen”: työlupaa ei saa, ellei ole työsopimusta.

Työnantaja on puolestaan haluton palkkaamaan ihmistä, jonka työlupa on epävarma ja sen mahdollinen saaminen voi kestää jopa seitsemän kuukautta. Marchandia kuitenkin lykästi. Hän löysi kaikesta huolimatta työpaikan.

– En sano, että työluvan saaminen Suomeen on vaikeaa, mutta hakuprosessia olisi ehdottomasti varaa sujuvoittaa.

”Työluvan saaminen oikeasti vaikeata”

Työluvan saaminen Suomeen varsinkin EU:n ulkopuolelta on oikeasti vaikeata, sanoo Kristiina Helenius kansainvälisen liike-elämän verkostosta Amchamista.

– Poliisikäyntejä tulee yhä uudestaan ja uudestaan, Helenius sanoo.


Heleniuksen mukaan tunnettujen yritysten suurnimet, kuten Nokian pääjohtaja, pääsevät lupa-asioissa muita vähemmällä.

– Heti kun on vähän tuntemattomampi (yritys), siihen tulee heti mukaan ylimääräisiä tekijöitä, kuten esimerkiksi, että kuka sitä hakemusta käsittelee.

 

Viranomaiset saattavat tehdä jopa vääriä päätöksiä tai lähettää asiat uudelle kierrokselle omaa epävarmuuttaan, etteivät tee virhettä.

Heleniuksen mielestä työluvan hakuprosessia ei ole Suomessa mietitty kunnolla.

– Viranomaiset saattavat tehdä jopa vääriä päätöksiä tai lähettää asiat uudelle kierrokselle omaa epävarmuuttaan, etteivät tee virhettä.

Asiantuntijoita voisi olla tulossa Suomeen erityisesti Pohjois-Amerikasta mutta myös korkean koulutuksen maista Intiasta, Kiinasta ja Koreasta.

– Isoja palkkaajia ovat esimerkiksi pelialan yritykset, jotka kasvavat nopeasti, ja joille revitään osaajia. Ja clean tech -alalle (puhdas teknologia). Moni Suomelle työpaikkoja ja verotuloja tuova projekti seisoo ja taloudellinen hyöty jää saamatta.

”Siinä ei ole mitään harkintaa”

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen ei pidä työluvan saamista hankalana.

– Suomessa tutkinnon suorittanut ulkomaalainen on saanut vuodesta 2007 automaattisesti työluvan. Siinä ei ole mitään harkintaa, hän sanoo IS:lle.

– Asian junaili nykyisinkin kuuluisa demarikansanedustaja, silloinen sisäministeri Kari Rajamäki. Hän oli silloin maahanmuuttoasioista kiinnostunut, kuten on nytkin, Sorainen sanoo viitaten Rajamäen toimintaan paperittomien maahanmuuttajien terveyspalvelulain torppaajana.

Sorainen arvioi, että Hankenilta maisteriksi valmistuneen Alexandre Marchandin hankalaksi kokeman lupaprosessin taustalla voi olla tietokatkoksia tai puutteellista informaatiota.

– Jos hakemusta on leivottu kauan, se on Maahanmuuttovirasto, joka on onnistunut sitä yksin leipomaan.

Ota kantaa

Onko suomalaisessa työlupabyrokratiassa viilaamisen varaa?

Kyllä 91% Ei 9%
Ääniä yhteensä 18814

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt