Maistereilla on yleinen harhaluulo työkkärissä - ”Ei heille ensimmäisenä tarjota puhelinmyyntiä”

Julkaistu:

Työelämä
Asiantuntijat kumoavat edelleen hyvinvoivat harhaluulot työnhausta. Työtön työnhakija saa matkustaa ulkomaille, eikä korkeasti koulutetuille tarjota mitä tahansa työtä.
Akateemisesti koulutettujen työttömien määrä on kasvanut hurjaa vauhtia. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ennusti viime syksynä Talouselämässä, että akateemisia työttömiä voi olla kesällä Suomessa jo 50 000.

Moni yliopistotutkinnon suorittanut pelkää, että korkeasti koulutetuille voidaan tarjota TE-toimistosta suoraan esimerkiksi siivous- tai puhelinmyyntityötä, joiden hakemisesta ei voi kieltäytyä karenssin, eli työttömyysetuuden menettämisen vuoksi.

TE-toimiston tarjoama työ on velvollisuus ottaa vastaan, jos siitä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kolmen kuukauden ammattisuojan jälkeen osoitettava paikka voi olla periaatteessa alalta kuin alalta. Jos tarjotusta työstä kieltäytyy ilman pätevää syytä, on karenssi 60 päivää.


Karenssiin voi joutua myös silloin, jos kieltäytyy TE-toimiston tarjoamista palveluista tai koulutuksesta.

– Jos kyseessä on maisteri, ei heille ensimmäisenä kolmen kuukauden ammattisuojan päätyttyä tarjota siivousta tai puhelinmyyntiä, kehityspäällikkö Raimo Hokkanen Uudenmaan TE-toimistosta sanoo.

Vanhempi hallintosihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, ettei karensseja tilastoida sen mukaan, onko työnhakija toiminut hakutilanteessa tahallaan kehnosti, jos ammattisuojan päättymisen jälkeen tarjottu paikka ei kiinnosta.

– Sitä olemme tilastoineet, kuinka paljon karensseja tulee töistä kieltäytymisen takia, mutta syitä kieltäytymiselle emme tilastoi.

Tilastot eivät siis kerro, haetaanko hakijan mielestä epämieluisia hommia puolivillaisesti. Tilannetta kuitenkin seurataan.

– Joskus otamme selvää, onko hakija ottanut yhteyttä työnantajaan ja tarvittaessa kysymme, miten tilanne on hoidettu, Hokkanen kertoo.

Kauppatieteilijöiden tilanne huonoin

Maistereista työttöminä on pääkaupunkiseudulla ely-keskuksen tilastojen mukaan eniten kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja valtiotieteilijöitä. Töitä näyttäisi sen sijaan riittävän lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla ja eläinlääkäreillä.


– Yritykset supistavat henkilöstöhallintoa ja markkinointia. Myös julkisen puolen säästöt näkyvät. Terveydenhoitoalalla tilanne on hyvä. Tilanne on pysynyt suunnilleen samana taantuman alettua, tutkija Linnea Alho Uudenmaan ely-keskuksesta arvioi.

Maistereiden tilanne on kuitenkin selvästi parempi kuin kandien tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden.

– Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvoi kuitenkin viime vuonna vain neljällä prosentilla, kun keskiasteella kasvu oli 20–30 prosenttia, Alho kertoo.

Moni kuvittelee edelleen, ettei työtön työnhakija saa matkustaa ulkomaille.

– Ulkomaille saa matkustaa, jos on kuitenkin tavoitettavissa työtarjousten varalta, Hokkanen muistuttaa.

Ulkomaille hakeutuminen voi olla joissain tapauksissa jopa suotavaa. Eka EURES -työpaikka on hanke, jolla pyritään auttamaan 18–30-vuotiaita nuoria löytämään työ- tai oppisopimuspaikka toisesta EU-maasta.

– Harva tietää Eka EUERS -työpaikoista. Nuorten on mahdollista saada rahallista tukea työhaastattelumatkoihin sekä taloudellista tukea myös muuttoon ja asettumiseen. Tätä mahdollisuutta käytetään vähän, vaikka se voi tarjota arvokasta työkokemusta, Hokkanen valottaa.

Kauppatieteilijöiden kehno työtilanne ei pelota

Korkeakoulutetuista työttöminä on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä eniten kauppatieteiden maistereita. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat eivät ole kuitenkaan huolissaan oman alansa työtilanteesta.

– Tuntuu vielä aika kaukaiselta, mutta ehkäpä taloustilanne on parempi viiden vuoden päästä, arvioivat ensimmäistä vuotta kauppatieteitä opiskelevat Ella Tarvainen ja Sini-Maria Riitala.

– Vielä ei pelota. Kesätöitä on löytynyt hyvin omalta alalta, toista vuotta kauppakorkeakoulussa opiskeleva Kim Kanervakin tuumaa.

Opiskelijat toivovat kuitenkin saavansa valmistuttuaan töitä omalta alaltaan. Siivous ja puhelinmyynti eivät kiinnosta.

– Iso homma oli jo päästä tänne opiskelemaan. Eiköhän työtä tekevälle ja osaavalle löydy, Tarvainen ja Riitala arvioivat.

– Tässä vaiheessa voi tehdä mitä vaan, mutta kandin tutkinnon jälkeen toivoisi jo oman alan töitä, toteaa puolestaan Kanerva.

– Mieluummin tekisin oman alan töitä. Valmistumiseen mennessä työkokemusta on toivottavasti jo monesta paikasta, sanoo myös Marko Laakso.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt