Orpotyttö Dorothy uneksi Ihmemaa Oz -elokuvan (1939) Over the Rainbow -klassikkolaulussa pääsevänsä sateenkaaren tuolle puolen huolettomaan elämään. Dorothya esittäneen Judy Garlandin elämä Hollywoodin lemmikkinä vaikutti olevan kuin sadusta.
Tosiasiassa 16-vuotias lapsitähti oli Ihmemaa Ozin kuvausten päätyttyä koukussa amfetamiiniin ja rauhoittaviin barbituraatteihin.
MGM-studio pakotti tytön syömään piristeitä, jotta tämä jaksaisi reippaana kuvausten jopa 18-tuntiset työpäivät, ja unilääkkeitä, jotta hän saisi unta niiden jälkeen.
Studiopäällikkö Louis B. Mayer ja muut pomot laittoivat Garlandin tiukalle dieetille ja lisäsivät sen tehoa muun muassa ruokahalua vähentävillä pillereillä. Elokuvan kuvausten aikana Garlandin piti syödä vain kanakeittoa, juoda mustaa kahvia ja polttaa ketjussa.
Sanat ”ruma” ja ”lihava” jäivät Garlandin alitajuntaan, ja hän kamppaili painonsa kanssa lyhyeksi jääneen elämänsä loppuun asti.
”He antoivat meille pillereitä pitääkseen meidät pystyssä umpiväsyneinäkin. Sen jälkeen he veivät meidät studion sairaalaan ja laittoivat tajumme kankaalle unilääkkeillä”, Garland muisteli elämäkertakirjailija Paul Donnelleylle.
Päihderiippuvainen ja mielenterveysongelmista kärsinyt Judy Garland eli elämäänsä veitsenterällä.
2,5-vuotiaasta asti esiintynyt Garland sai sopimuksen MGM-studiolle 13-vuotiaana. Garland kuvasi elokuvia toisensa perään ja paini studion ristipaineissa.
Kirjailija Anne Helen Petersen kirjoittaa rumana ankanpoikasena pidetyn Garlandin olleen viihdeteollisuuden ensimmäinen julkinen uhri mutta ei todellakaan viimeinen. Garland paljasti myöhemmin tulleensa studiopomojen seksuaalisesti ahdistelemaksi.
Kun Garland oli täyttämässä 16 vuotta, studio järjesti hänelle juhlat kaksi kuukautta aiemmin, koska varsinainen syntymäpäivä ei sopinut kuvausaikatauluihin. Kakkuun hän ei saanut koskea.
Kesäkuussa 2019 oli kulunut 50 vuotta Garlandin kuolemasta. Tuolloin sai ensi-iltansa Judy-elokuva, josta Renée Zellweger palkittiin parhaalla naispääosan Oscarilla. Judy keskittyy Garlandin viimeiseen vuoteen.
Renée Zellweger voitti parhaan naispääosan Oscarin Judy-elokuvasta.
Filmissä maineensa, äänensä ja elämänhalunsa menettänyt Garland saapuu Lontooseen esiintyäkseen viiden viikon ajan loppuunmyydyille konserttisaleille talvella 1968. Garlandin kuuluisa laulajatytär Liza Minnelli oli Judy-elokuvan tekoa vastaan.
Päihderiippuvainen ja mielenterveysongelmista kärsinyt Garland eli elämäänsä veitsenterällä. Tähden kolmas aviomies Sidney Luft on kertonut Garlandin yrittäneen tappaa itsensä 20 kertaa heidän 13:n avioliittovuotensa aikana.
Luft toimi Garlandin managerina ja sai hänet palaamaan takaisin valkokankaalle A Star is Born -elokuvaan (1954), joka toi naiselle Oscar-ehdokkuuden.
Tyttäret Liza Minnelli ja Lorna Luft tekivät kaikkensa pitääkseen äitinsä kuivilla. Joka viikko he menivät tämän kotiin ja täyttivät unilääkekapseleita sokerilla. Garlandin ura sai kovan takaiskun, kun MGM antoi hänelle potkut 1950.
Garland yritti itsemurhaa, mutta hänet onnistuttiin pelastamaan. Tuskaansa hän lievitti ylensyönnillä. Naisen onnistui nousta taas pinnalle vuotta myöhemmin New Yorkin Palacessa, jossa hän rikkoi ennätyksiä konserteillaan.
”Olen kuullut, kuinka vaikeaa on tehdä töitä Judy Garlandin kanssa. Mutta tiedättekö, kuinka vaikeaa on olla Judy Garland? Ja minun elää itseni kanssa? Voitteko edes kuvitella epäreilumpaa elämää kuin se, jonka itse olen elänyt?
Judy Garland menehtyi vain 47-vuotiaana kesäkuussa 1969. Garland esiintyi puoli vuotta ennen kuolemaansa Lontoossa.
Ailahtelevaisen ja aikatauluista piittaamattoman Garlandin kanssa työskentely ei ollut helppoa. Se kiiri tähden itsensäkin korviin.
– Olen kuullut, kuinka vaikeaa on tehdä töitä Judy Garlandin kanssa. Mutta tiedättekö, kuinka vaikeaa on olla Judy Garland? Ja minun elää itseni kanssa? Voitteko edes kuvitella epäreilumpaa elämää kuin se, jonka itse olen elänyt?
Viidesti naimisissa ollutta legendaa jäivät kaipaamaan tuore aviomies Mickey Deans ja kolme lasta.
Judy Garland avioitui viidennen aviomiehensä Mickey Deansin (vas.) kanssa vuonna 1969 vain kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Oikealla Deansin bestman, laulaja Johnny Ray.
”Judy Garlandista tuli yksi aikansa suurimmista tähdistä, mutta kun hän kuoli sunnuntaina Lontoossa, siitä oli vain vähän jäljellä. Vain tuskaa, haurautta ja muistoja”, arvostettu elokuvakriitikko Roger Ebert kirjoitti muistokirjoituksessaan.
Variksenpelätintä Ihmemaa Ozissa näytellyt Ray Bolger kuvaili koskettavasti Garlandin olleen lapsi, jolla ei ollut lapsuutta. Lapsi, joka ei saanut koskaan kasvaa aikuiseksi.
Lähteet: Gerald Clarke: Get Happy: The Life of Judy Garland, The List, Time, rogerebert.com, TMZ, Los Angeles Times.
Judy-elokuva tulee perjantaina 3.3. Teema & Fem -kanavalla klo 21.00. Elokuva on nähtävillä myös Yle Areena -palvelussa.
