Pari viime viikkoa ovat olleet Miguel Peltomaalle, 25, melkoista pyöritystä. Jyväskylästä kotoisin oleva Peltomaa on saanut tottua siihen, että kadulla nykäistään hihasta.
Peltomaa singahti monen suomalaisen tietoon viime lauantaina, kun Uuden musiikin kilpailu selostettiin ensi kertaa viittomakielellä. Hän toimi lähetyksen kommentaattorina ja kappaleiden viittojana.
Peltomaata kehuttiin illan ”ehdottomaksi tähdeksi” ja hänen viittomakieliset esityksensä ihastuttivat.
– Puhelin pirisee ihan koko ajan, mutta en kyllä valita. En ole ehkä vielä tajunnut tätä kaikkea, aiemmin Pikku Kakkosessa nähty Peltomaa kertoo nauraen.
Voit katsoa alta Käärijän Cha Cha Cha -kappaleen Peltomaan viittomakielisenä esityksenä.
UMK-kappaleiden kääntäminen oli Peltomaalle valtava projekti. Yhden biisin työstämiseen kului keskimäärin noin kaksi viikkoa. Ensin Peltomaa saattoi tutustua kappaleeseen jopa viikon ajan kuunnellen sitä ja keskittyen sen lyriikoihin. Hän kiinnitti erityisesti huomiota siihen, mitä asioita sanoituksilla ja sävellyksellä halutaan kuulijalle välittää. Sen jälkeen hän teki ensimmäisen käännöksen puhutusta suomesta suomalaiseen viittomakieleen.
– Viittomakieli ei ole yhtään samanlainen kuin puhuttu suomi. Meillä on erilainen sanajärjestys, murteet ja slangit. Käännän tosi harvoin sanasta sanaan. Käännöstyössä pääsee leikkimään kielellä ja se on kivaa, Peltomaa kertoo.
– Sen jälkeen on kolmas vaihe, jossa harjoittelen biisiä, viiton sen tahtiin ja katson, että se menee laulun kanssa synkkaan. Lisään kehoilmeitä ja pieniä yksityiskohtia, jotka tekevät siitä näyttävän kokonaisuuden. Silloin sitä on kiva katsoa, vaikka ei itse olisikaan viittomakieltä osaava.
Peltomaan mukaan UMK-esitysten viittominen viime lauantai-iltana oli melkoinen rutistus, sillä hän eläytyy tekemiseensä ja laittaa koko vartalonsa likoon.
– Se on hikistä puuhaa, mutta nautin siitä tosi paljon. Samalla saa kyllä hyvän treenin tehtyä.
Viittomakieli on ollut Peltomaalle tärkeä asia läpi elämän. Hän on kiitollinen siitä, että on voinut tuoda esiintymisensä ansiosta ilmi kielen monipuolisuutta.
UMK:n myötä Peltomaa on saanut valtavasti palautetta. Myös kuulevat katsojat ovat lumoutuneet hänen viittomakielisistä esityksistään, ja monille on auennut maailma, jollaista he eivät ole koskaan aiemmin nähneet. Viittomakieliset ovat puolestaan saaneet täysin uuden kokemuksen siksi, että UMK on vihdoin saavutettava myös heille.
– Se tuntuu upealta ja olen ihan kikseissä siitä, että olen voinut tuoda viittomakieltä enemmän esille suomalaiseen mediakenttään.
– Olen ollut tosi liikuttunut ja häkeltynyt, kun ihmiset ovat kertoneet omia tarinoitaan. Paljon tulee kiitosta siitä, että joku sukulainen, kaveri tai oma lapsi on saanut niistä esityksistä erityisen paljon irti. Omalla tekemisellä on ollut joku oikea vaikutus. Niissä hetkissä tulee sellainen fiilis, että juuri tämän takia tätä tekee.
Viittomakieli
Viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Viittomakieli voi olla henkilön äidinkieli myös silloin, kun ainakin toinen vanhemmista tai joku vanhemmista sisaruksista on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien.
Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä on noin 5 500, ja heistä kuuroja on noin 3 000. Osa Suomen viittomakielisistä on suomenruotsalaisia. He käyttävät suomenruotsalaista viittomakieltä.
Suomessa on noin 10 000–14 000 viittomakielentaitoista henkilöä.
Kuurosokeista henkilöistä osa käyttää viittomakieltä tunto- ja liikeaistien välityksellä.
Lähteet: Kuurojen liitto, Oikeusministeriö
Peltomaa käyttää itse sisäkorvaistutetta ja hän on kaksikielinen. Hänen äidinkieliään ovat suomi ja suomalainen viittomakieli.
Peltomaa on ollut aina huonokuuloinen, mutta hänen kuulonsa alkoi heikkenemään dramaattisesti 4-vuotiaana.
– Olihan se rankkaa, vaikka ei sitä lapsena ajatellut konkreettisesti, että hei mun kuulo lähtee.
Peltomaa kasvoi musikaalisessa perheessä, jossa arvostetaan paljon kulttuuria ja taidetta. Musiikista ja erityisesti hänen pääinstrumentistaan rummuista tuli hänelle tärkeä ajanviete myös kuulon heikentyessä.
– Mamma on kertonut, että kattilan kansia on paukuteltu pienestä vauvasta lähtien, hän sanoo virnistäen.
– Meillä oli kotona bändihuone, jossa oli soittimia ja pieni äänitysmahdollisuus. Vietin aikaa tosi, tosi paljon siellä ja soitin rumpuja. Mitä vanhemmaksi tulin ja mitä huonommaksi kuuloni samalla meni, sitä enemmän vietin aikaa kotona. Se oli ainoa turvallinen ympäristö, jossa ei tarvinnut kuulon puolesta pinnistellä, jotta selviäisi jokapäiväisistä sosiaalisista tilanteista.
12-vuotiaana Peltomaa sai sisäkorvaistutteen, jonka avulla hänen maailmansa avautui uudella tavalla. Sisäkorvaistute on leikkauksessa asetettava kuuloapuväline, joka voi mahdollistaa kuulemisen, vaikka perinteinen kuulokoje ei sitä tekisi.
– Kun sain sisäkorvaistutteen, rohkaistuin lähtemään kodin ulkopuolelle. Ulkomaailmassa oleminen oli mulle vähän vaikeaa ennen sitä.
– Olin tosi epävarmaa itsestäni ja ujo, ja sisäkorvaistutteen myötä sain rohkeutta kohdata ihmisiä, kun ei tarvinnut pelätä sitä, että kuulenko kunnolla mitä he sanovat.
Kolumbiassa syntynyt Peltomaa muutti Suomeen 1-vuotiaana ja kasvoi Jyväskylän seudulla. Nykyään hän asuu pääkaupunkiseudulla.
Peltomaa muistuttaa, että viittomakielisessä yhteisössä kaikilla on omanlainen tarinansa, ja hänen oma kokemuksensa on hyvin erilainen kuin syntymästä asti kuuroilla.
Peltomaan mukaan erityisesti täysin kuurojen viittomakielisten asema on Suomessa edelleen heikko, vaikka tilanne on parantunut hiljalleen.
– Ollaan pitkään jouduttu ajamaan niitä asioita ja tehty töitä sen eteen, että saadaan olla olemassa. Paljon kohdataan vaikeuksia, mutta paljon on myös hyvää. On tiivis yhteisö, jossa on tosi hyvä meininki, hän kuvailee tilannetta.
Peltomaa on huomannut, että mediassa on menossa maailmalla muutos, jossa sisältöjen saavutettavuus laajenee. Ruotsin euroviisukarsinnan Melodifestivalenin yhteydessä on tehty viittomakielistä lähetystä jo useamman vuoden ajan, ja nyt myös Suomessa on alettu panostaa asiaan.
Saavutettavuuden lisäksi tärkeää on myös se, että viittomakieli tulee hiljalleen tutummaksi kuuleville, ja että kuulovammaisten asioista olla kiinnostuneempia.
– Sellainen kuulovammaisten ja viittomakielisten liittolaisena toimiminen ja heidän kokemuksiinsa tutustuminen on tosi tärkeää. Silloin ymmärtää sitä maailmaa paremmin.
Tulevaisuudessa Peltomaa suunnittelee jatkavansa töitä media-alalla. Hänen toimintaterapian opintonsa ovat tällä hetkellä tauolla, sillä tv-työ on vienyt ainakin toistaiseksi mennessään.
Sitä Peltomaa ei vielä paljasta, että nähdäänkö hänet mukana myös itse euroviisujen lähetyksessä.
– Viittomakieli on vahvasti läsnä tulevissa hommissani, mutta toivon pääseväni tekemään muitakin aluevaltauksia mediakentällä, hän sanoo hymyillen.
