Riistettyjen tarinat ovat usein samankaltaisia: he tulevat köyhistä oloista Pohjoismaihin paremman elämän toivossa. Jotkut joutuvat orjan asemaan. Mitä huonommin maailmalla menee taloudessa, sitä enemmän se ruokkii ihmiskauppaa ilmiönä.
Oman tarinansa kertoo sympaattinen Murtada, joka saapui alaikäisenä isänsä kanssa Suomeen vuonna 2015. Hän esittelee hymyillen valokuvia kouluajaltaan Kiteeltä.
– Olen kuvassa tosi onnellinen. Olin isän kanssa. Katson joskus kuvaa, jotta tulisi parempi mieli.
Murtadan isä palasi Irakiin kesken turvapaikkaprosessin. Hän maksoi helsinkiläismiehelle 30 000 euroa, jotta tämä huolehtisi pojasta. Tuolloin 17-vuotias Murtada joutui töihin helsinkiläismiehen yrityksiin.
– Kukaan ei tiennyt minusta. Itketti ja pelotti. Ei ollut ruokaa, piti vain tehdä töitä.
Suomeen perustettiin vuonna 2021 poliisiyksikkö, joka on erikoistunut ihmiskauppaan liittyvään rikollisuuteen. Murtadan tapaus oli ensimmäisiä, joita ryhmä tutki törkeänä ihmiskauppana.
Poliisi tutki Murtadan tapausta törkeänä ihmiskauppana.
Vuonna 2020 helsinkiläismies asetettiin syytteeseen. Sen mukaan Murtada oli joutunut tekemään työtä vain 10 euron viikkokorvausta vastaan aamuvarhaisesta iltamyöhään, nukkumaan liiketiloissa ilman kunnollista lämmitystä tai peseytymismahdollisuuksia, ja häntä oli uhattu väkivallalla ja tappamisella. Syytteet törkeästä ihmiskaupasta hylättiin sekä käräjä- että hovioikeudessa.
– En saanut oikeutta, vaan joudun maksamaan, vaikken tehnyt mitään, päätökseen pettynyt Murtada sanoo.
Ihmiskaupparikoksia tutkiva yksikkö on saanut useita kymmeniä ilmoituksia työelämässä tapahtuvasta hyväksikäytöstä ja kiskonnasta. Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Pekka Hätönen kertoo dokumentissa, että tutkinnassa on ollut esimerkiksi tapauksia, joissa on epäilty, että uhreja on majoitettu kylmissä merikonteissa. Toisinaan rikoksia on vaikea todistaa.
– Se on usein henkistä, vuosia jatkuvaa kontrollia, joka esiintyy läpi koko uhrin elämän. Uhri saadaan itse käyttäytymään hyväksikäyttäjän haluamalla tavalla – ilman, että se loppuvaiheessa vaatii edes erityisiä käskyjä tai komentoja.
Ihmiskaupparikollisuuden tunnistaminen voi olla tavalliselle kansalaiselle hankalaa.
– Tätä on kaikkialla, mutta se ei näy missään, rikosylikomisario Hannu Kortelainen sanoo.
Dokumentti painottaa, että asiaa pitää vain osata katsoa oikein silmin.
Tanskassa taistellaan samojen ongelmien kanssa. Maan suurin ammattiliitto 3F on paljastanut monta työriistovyyhtiä. Edunvalvoja Kati Niculae kertoo, että uhreja on paljon. Hän kuulee jatkuvasti uusista tapauksista.
– Ongelmaa ei tiedosteta, vaan ajatellaan, että vierastyöläiset tienaavat täällä paremmin ja voivat elää paremmin kuin kotimaassaan. Ei kuitenkaan tiedetä, miten paljon he joutuvat raatamaan, miten suuria vaikeuksia heillä on saada palkkansa ja miten kurjasti he asuvat.
Niculae ihmettelee, milloin pohja tulee lopulta vastaan. Hänen sanansa pysäyttävät.
– Ihmisiä pitäisi kohdella asiallisesti. Näin ei pitäisi kohdella edes koiria.
Riistetyt – Työelämän orjat tulee TV1-kanavalta torstaina 9.2. klo 20.00.
Lue lisää aiheesta uudesta Tv-lehdestä! Lehti on myynnissä 8.2.–14.2.2023 yhdessä Ilta-Sanomien kanssa.
Digiversion voit lukea täältä.
Tv-lehden voit tilata kotiisi täältä!
