Pesäpallo vai jalkapallo? Näiden kahden lajin välillä 5-vuotias Kuusankosken Kumun pallokoululainen Janni Hussi veti pitkää tiukkua, ja lopulta jalkapallo vei selkeän voiton.
– Se pallon perässä juokseminen ja potkiminen oli vaan niin hauskaa, Janni muistelee päätöstään.
Ketterä ja lahjakas Janni pelasi aluksi poikien joukkueessa, kunnes siirtyi 10-vuotiaana pari vuotta vanhempien tyttöjen joukkueeseen FC Kouvolan riveihin. Alle 15-vuotiaana C-junnuna hän oli jo naisten ykkösdivarin karsinnoissa.
– Tein karsinnoissa maalin, ja se oli ensimmäisiä hetkiä, kun sain nimeni Kouvolan paikallislehteen. Se oli kova juttu.
Pian Janni pelasi jo naisten ykkösdivisioonassa. Hyökkääjänä pienestä saakka pelannut Janni siirrettiin naisten joukkueessa toppariksi, mikä oli aluksi sokki.
– Se tuntui hassulta, koska olin pienikokoinen ja kentän alimmat pelaajat ovat yleensä pitkiä. Mutta olin nopea tyyppi, jonka vuoksi sovin puolustukseen. Tykästyin rooliin nopeasti, sillä tajusin, että minulla on mahdollisuus pelastaa vierasmaali esimerkiksi yksinläpitilanteessa.
Futisharrastus oli mennä jossain vaiheessa jopa överiksi.
”Kehonkuvani vääristyi, koska sain lihaksia, mutta naisihanteena pidettiin silloin huippumalli Kate Mossia. Vähensin radikaalisti syömistä, vaikka urheilin kaikki vapaa-ajatkin, ja silloin tilanne meinasi lähteä lapasesta.
– Olin todella intohimoinen urheilija, ja nuorempana, noin 13-vuotiaana, vedin itseni jopa ylikuntoon. Kehonkuvani vääristyi, koska sain lihaksia, mutta naisihanteena pidettiin silloin huippumalli Kate Mossia. Vähensin radikaalisti syömistä, vaikka urheilin kaikki vapaa-ajatkin, ja silloin tilanne meinasi lähteä lapasesta. Onneksi isäni potki minut takaisin urheilijan ruokavalion pariin.
Jannin perheessä urheilu on ollut aina vahvasti läsnä, sillä isä pelasi nuorempana tosissaan pesäpalloa ja Jannin vaari on edelleen innokas urheiluseurojen talkoolainen.
Jannikin on kokeillut kaikenlaisia muitakin lajeja: oli taitoluistelua ja karatea. Äiti puolestaan yritti saada Jannia innostumaan pianonsoitosta ja kuorosta, mutta ne olivat Jannin mielestä turhan hidastempoisia harrastuksia.
– Olin sellainen poikatyttö, että leikkasin aina Barbeilta hiukset ja leikin Turtleseilla ja Prätkähiirillä. Jos minulla oli joku fanijuliste seinällä, oli se korkeintaan Zinédine Zidanen. Sekin juliste tuli Futari-lehden mukana – muutoin en juuri fanittanut ketään.
Jalkapallosta muodostui intohimo.
– Sain juuri yhdeltä vanhalta naapurilta viestin, että hän muistaa, miten olin aina ulkona potkimassa palloa, harjoittelemassa harhautuksia ja kikkailuja. Tein omia tötterötreenejä laittamalla lippiksiä maahan törpöiksi, joita sitten pujottelin, Janni kertoo.
Janni Hussi treenasi nuorempana jalkapalloa kaikki vapaa-ajat ja kertoo sen pelastaneen hänet myös monilta ongelmilta.
Lupaavan jalkapalloilijan ura tyssäsi kolmentoista vuoden aktiivisen pelaamisen jälkeen 18-vuotiaana polvivammaan, joka vaivaa nyt 29-vuotiasta Jannia edelleen.
– Aika pitkään sitkuttelin lajin parissa. Polvessa oli milloin mitäkin tukea ja teippiä, ja yritin kuntouttaa sitä salilla. Jossain vaiheessa tajusin, ettei tässä ole enää järkeä. Polvi vihoittelee edelleen. Se kestää nopeat sivuliikkeet, mutta pallon potkiminen on myrkkyä. Siinä polvi kipeytyy vieläkin.
Koska Janni oli kuitenkin päässyt kilpaurheilun makuun, laji vaihtui fitnessurheiluun. Osa tutuista treeneistä siirtyi suoraan uuden lajin pariin.
– Olin treenannut futiksessakin kaikenlaisia oheistreenejä: juoksimme jäähallilla rappusia, kävimme kuntosalilla ja bodypumpeissa.
Nyt Janni seisoo Olympiastadionin nurmella ja katselee haaveillen jalkapallokenttää. Rakkaus lajiin ei ole kadonnut mihinkään.
– Muistan haaveilleeni nuorena naisena, että voisin ehkä pelata joskus jopa ammattilaisena.
Pallon potkiminen ja pomputtelu toki sujuu Jannilta edelleen näppärästi.
Mutta koska pelaaminen ei enää onnistu, hän seuraa pelejä tv:stä. Nyt alkavat miesten jalkapallon EM-kisat kiinnostavat erityisen paljon – onhan Suomi ensimmäistä kertaa kisoissa mukana.
– Tämä on Suomelle tosi iso juttu! Kuka olisi uskonut, että Suomi pääsee näin pitkälle!
Janni uskoo joukkueen voimaan, ja siinä Suomi on hänen mielestään vahva.
Janni toteaakin, että suomalaisten tulisi olla ylpeitä jo siitä, että Huuhkajat pelaa arvokisoissa.
– Kävi kisoissa miten tahansa, tämä on jo tosi kova suoritus. Kyllä tässä sietää olla ylpeitä Huuhkajista. Ja onhan tämä myös luonut mielettömän futisbuumin Suomeen. Toivottavasti tämä lisää myös junnujen kiinnostusta lajia kohtaan.
Hän aikoo katsoa pelejä futishullun avomiehensä Joel Harkimon kanssa, joka on Huuhkajien lisäksi kova Liverpool-fani.
– Katson itse mieluiten juuri näitä futiksen arvokisoja, sillä Mestarien liigan pelit tulevat sellaiseen kellonaikaan, että olen yleensä jo nukkumassa, aamuradiossa työskentelevä Janni toteaa.
Entä millaista menestystä Janni toivoo Huuhkajilta?
– Suomella ei todellakaan ole mikään helppo lohko, mutta tietysti toivon suurta menestystä. Huuhkajilla on maailmanluokan maalivahti Lukas Hradecký ja keskikentän huippufutari Glen Kamara, ja päävalmentaja Markku Kanerva on tehnyt mielettömän työn siinä, että hän on luonut niin yhtenäisen joukkueen. Joukkue ratkaisee.
Jalkapallon EM-kisat, pe 11.6.–su 11.7. TV2 & Yle Areena
Lue koko artikkeli uudesta Tv-lehdestä! Lehti on myynnissä 9.–15.6. yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. Digiversion löydät täältä.
