Illalla tv:ssä vuoden 1987 kohuelokuva, joka kuvattiin Kielletyssä kaupungissa – näin Viimeisen keisarin näyttelijöille kävi - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Illalla tv:ssä vuoden 1987 kohuelokuva, joka kuvattiin Kielletyssä kaupungissa – näin Viimeisen keisarin näyttelijöille kävi

Viimeinen keisari kohautti maailmaa 1987. Kiinan Qing-dynastian viimeisen hallitsijan elämästä kertova loistelias historiadraama voitti valtavasti palkintoja.

Bernardo Bertolucci pääsi kuvaamaan Kiinan viimeisenä keisarina toimineen Pu Yin tarinaa paikan päälle, Pekingin Kiellettyyn kaupunkiin.

29.1.2021 12:00

Italialaisohjaaja Bernardo Bertolucci teki monessa mielessä historiaa vuonna 1987 valmistuneella elokuvallaan Viimeinen keisari. Kiinan viimeisenä keisarina toimineen Pu Yin elämään perustunut elokuva voitti yhdeksän Oscaria oli ensimmäinen länsimainen elokuva, joka saatiin kuvata Pekingin Kielletyssä kaupungissa.

Elokuva on muutenkin täynnä historian havinaa. Bertoluccin suurin ja vahvoin siveltimenvedoin maalattu epookki kertoo Kiinan 1900-luvun kuohuista yhden merkillisen ihmiskohtalon kautta.

Tarina alkaa vuodesta 1950. Kommunistihallinnon sotarikollisena pitämä Pu Yi (John Lone) on päätynyt uudelleenkoulutusleirille. Nujerrettu mies yrittää itsemurhaa, mutta epäonnistuu. Tästä käynnistyy takaumien ryöppy, joiden avulla Bertolucci ja toisena käsikirjoittajana toiminut Mark Peploe muistuttavat katsojaa, ettei Pu Yi ole olosuhteiden vankina ensimmäistä kertaa.

Vuonna 1908 parivuotias Pu Yi (Richard Vuu) erotetaan perheestään ja kruunataan Kiinan viimeiseksi keisariksi. Hän varttuu Kielletyssä kaupungissa eristyksissä ja suojattuna, tietämättömänä muurien ulkopuolisesta elämästä. Valtaa nuorella hallitsijalla ei ole, vain tyhjyyttä kumisevat seremoniat ja näennäinen vapaus.

Peter O’Toole esittää elokuvassa keisarin opettajaa.

Palatsialueen ulkopuolella Kiina ottaa juoksuaskeleita kohti tulevaisuuttaan, mutta muurien sisällä aika tuntuu pysähtyneen. Pu Yi saa opettajakseen brittidiplomaatin (Peter O’Toole), joka kärsivällisesti opastaa oikuttelevaa lapsikeisaria.

Bertolucci kuljettaa Pu Yin ja Kiinan kohtaloa rinnakkain: keisarivalta väistyy tasavallan tieltä, keisari häädetään palatsistaan. Sekasortoiset vuodet seuraavat toisiaan. Japanin miehityksen aikana 1930-luvulla Pu Yi nostetaan toisenlaiseksi nukkehallitsijaksi. Sitä seuraa joutuminen Neuvostoliiton vangiksi sekä Kiinan kommunistivalta, jonka aikana Pu Yi päätyy vuosiksi uudelleenkoulutusleirille.

Vapauduttuaan hän palaa uuteen todellisuuteen, jossa Mao Zedongin henkilökultti on voimissaan. Ihmiskohtalot ovat jälleen historian riepoteltavina, tällä kertaa kulttuurivallankumouksen toimesta. Tätä kaikkea Pu Yi seuraa nyt tavallisena puutarhurina.

Elokuva perustuu vuonna 1967 kuolleen Pu Yin 1960-luvulla julkaistuun muistelmateokseen. Hän menehtyi syöpään 61-vuotiaana.

Viimeisessä keisarissa Bertolucci kuvaa suvereenilla tavalla ihmistä historian voimien vietävänä. Osa kunniasta kuuluu tietysti pääkuvaaja Vittorio Storarolle, jonka kanssa Bertolucci teki pitkään yhteistyötä (mm. Fasisti, Viimeinen Tango Pariisissa, 1900). Alan legendoihin kuuluva Storaro muistetaan myös esimerkiksi Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nytistä (1979), joka toi kuvaajalle ensimmäisen Oscarin.

Viimeinen keisari -elokuva ottaakin kaiken irti erityisestä ympäristöstään. Kielletty kaupunki on mykistävä miljöö, joka ei jää postikorttikuvitukseksi tai tapetiksi tapahtumien taustalle. Massiivisten kohtausten toteuttamiseen valjastettiin käyttöön myös 19 000 avustajan kaarti.

Alun perin Bertolucci lähestyi kiinalaisia kahden filmiprojektin kanssa. Viimeisen keisarin ohella ohjaajalla oli idea elokuvasta, joka perustuisi André Malraux’n Sielujen kapina -romaaniin. Tarina kuvasi vuonna 1927 verisesti kukistettua kommunistikapinaa Shanghaissa. Bertolucci arvioi myöhemmin haastatteluissa Kiinan tiettyjen sisällissodan vuosien olleen vielä liian arka aihe silloiselle hallinnolle.

Omat kipupisteensä oli toki Viimeisessä keisarissakin. Tuottaja Jeremy Thomas kertoi vuonna 2006 haastattelussa, että kiinalaisviranomaiset tekivät käsikirjoitukseen lopulta melko vähän huomautuksia ennen filmausten aloittamista.

Sen sijaan Japanissa elokuvasta sensuroitiin aluksi puolen minuutin kohtaus, joka kuvaa Nanjingin vuoden 1937 verilöylyä, jossa japanilaissotilaat teurastivat ja raiskasivat arviolta 100 000 – 300 000 kiinalaista. Bertoluccin raivostuttua sensurointi peruttiin vetoamalla väärinkäsityksiin.

Näyttelijät jäivät varjoon

Elokuvaa Viimeinen keisari on pidetty arvioissa ennen kaikkea Bernardo Bertoluccin ja Vittorio Storaron taidonnäytteenä. Palkintoihin kuuluivat muun muassa neljä Golde Globea ja yhdeksän Oscaria: paras elokuva, ohjaus, sovitettu käsikirjoitus, kuvaus, leikkaus, lavastus, puvustus, musiikki ja äänitys.

Bertoluccille myönnettiin Viimeisestä keisarista parhaan ohjauksen Oscar-palkinto.

Aikuista keisaria esittänyt John Lone on ollut sen sijaan mukana useissa amerikkalaisissa ja aasialaisissa tuotannoissa ennen ja jälkeen Viimeistä keisaria.

Näyttelijät ovat usein jääneet ohjaajan varjoon, eikä mukana ollutkaan kansainvälisiä meganimiä Peter O’Toolea (1932–2013) lukuun ottamatta. Mieleen ovat silti jääneet varsinkin keisaria lapsena ja nuorena näytelleet Richard Vuu, Tsou Tijger ja Wu Tao. He eivät jatkaneet elokuvauraansa.

Aikuista keisaria esitti John Lone, hänen vaimoaan Joan Chen.

Pu Yin vaimoa esittänyt Joan Chen jatkoi kansainvälistä uraansa muun muassa tv-sarjassa Twin Peaks. Sittemmin hän on tehnyt monipuolisen uran elokuva-alalla työskennellen niin näyttelijänä, ohjaajana, käsikirjoittajana kuin tuottajana.

Viimeinen keisari perjantaina 29.1. Teema & Fem klo 21.00

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?