Urho Kekkosesta tehdään suurelokuva – tällainen siitä tulee - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Urho Kekkosesta tehdään suurelokuva – tällainen siitä tulee

Urho-elokuvan kuvauksia tähdätään ensi vuodelle. Kekkosen näyttelijän valitseminen on iso haaste, myöntää muun muassa Ikitie-elokuvan tehnyt tuottaja Ilkka Matila.

Presidentti Urho Kekkosen viimeisistä vuosista on tekeillä elokuva, jota on tarkoitus alkaa kuvata ensi vuonna.­

22.1. 12:55

Ohjaaja Heikki Kujanpää ja tuottaja Ilkka Matila suunnittelevat presidentti Urho Kekkosesta (1900–1986) kertovan elokuvan kuvauksia ensi vuodelle.

Urho-nimen saanut elokuva pohjautuu toimittaja Maarit Tyrkön muistelmateoksiin, jotka kertovat hänen ystävyydestään vanhenevan presidentin kanssa. Ystävyyden lisäksi elokuva käsittelee Kekkosta ihmisenä sekä hänen viimeisiä vuosiaan vuodesta 1975 alkaen.

Urho Kekkosen ja Maarit Tyrkön näyttelijöitä ei ole vielä valittu. Tällä hetkellä elokuva on käsikirjoitusvaiheessa.

– Työstämme parhaillaan elokuvan käsikirjoitusta. Meillä on hyvä aihio, tuottaja Ilkka Matila vahvistaa Ilta-Sanomille.

Käsikirjoittajana on Hannamaija Matila. Myös Tyrkkö on ollut mukana alusta asti taustatoimittajana, mutta hän ei ole osallistunut varsinaiseen käsikirjoittamiseen.

Levitysyhtiö Nordisk Film luonnehtii Urhoa termillä suurelokuva. Ilkka Matila tarkentaa, että kyseessä ei silti ole niin sanottu perinteinen suurmieselokuva, vaan henkilödraama Kekkosen ja Tyrkön ystävyydestä. Myös politiikka jätetään elokuvassa taka-alalle.

– Elokuvan näkökulma on sen verran poikkeuksellinen, että se antaa käsikirjoitukselle erilaisia mahdollisuuksia, Matila kuvailee.

– Kun Tyrkkö aikoinaan alkoi kirjoittaa Kekkosen muistelmia, Kekkonen sanoi hänelle, että kerro minusta ihmisenä, millainen ihminen olen. Tämän ansiosta voimme kurkistaa Kekkosen kuoren alle.

Presidentti Urho Kekkonen ystävystyi Maarit Tyrkön kanssa 1970-luvun puolivälissä. Kuva on kesäkuulta 1974.­

Näyttelijöiden valitseminen vanhan Kekkosen ja nuoren Tyrkön rooleihin on Matilan mukaan iso haaste.

– Haemme Kekkosen rooliin näyttelijää, joka pystyy uskottavasti esittämään häntä sekä fyysisesti että henkisesti.

– Vaikka Kekkosen henkinen jaksaminen petti lopussa, hän oli kuitenkin fyysisesti vielä silloinkin uskomattomassa kunnossa, Matila kuvailee pääosan näyttelijälle lankeavaa tehtävää.

Tasapainoilua aiheuttaa myös se, kuinka tunnettu pääosan esittäjä voi olla jo valmiiksi.

– Jos valitsemme rooliin tunnetun näyttelijän, vaarana on, että hänen aiempien rooliensa piirteitä suodattuu myös Kekkoseen.

Toimittaja Maarit Tyrkkö (vas.) oli paikalla, kun Ruotsin pääministeri Olof Palme keskusteli presidentti Kekkosen kanssa Helsingin Kalastajatorpalla vuoden 1975 ETYK-kokouksen vastaanotolla.­

Tekeillä elokuva on ollut jo pitkään. Matila solmi option Tyrkön muistelmien Tyttö ja nauhuri (2014) sekä Presidentti ja toimittaja (2016) sovittamisesta elokuvaksi loppuvuodesta 2016.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana käsikirjoitus on edennyt Matilan mukaan ”pitkin harppauksin”. Perjantaina Matilan ja Marko Röhrin tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions sekä Nordisk Film vahvistivat Urho-elokuvan etenevän tuotantoon.

Alun perin Tyrkkö tutustui Kekkoseen toimittajana vuonna 1973. Kekkonen palkkasi hänet Tamminiemeen kirjoittamaan muistelmiaan vuoden 1975 ETYK-kokouksen jälkeen. Elokuva alkaa näistä hetkistä.

– 1970-luvun puolivälissä oli monille sokki, että seitsemänkymppinen Kekkonen ystävystyi 27- tai 28-vuotiaan nuoren naisen kanssa. Millainen tämä ystävyys oli, käynee ilmi elokuvastamme, Matila härnää.

Ikäeroa kaksikolla oli 47 vuotta.

– Joka tapauksessa kyseessä oli epätavallinen ystävyys.

Maarit Tyrkkö vuonna 2016, jolloin ilmestyi hänen toinen muistelmateoksensa Presidentti ja toimittaja.­

Yksi Kekkosen ja Tyrkön ystävyyden erityispiirteistä oli, että he pystyivät vaihtamaan ajatuksia tasavertaisesti. Ystävyys vahvistui vuosien varrella entisestään.

Tyrkön muistelmateosten lisäksi materiaalina on hänen ja Kekkosen henkilökohtaista viestin- ja kirjeenvaihtoa, jonka Tyrkkö talletti tarkasti.

– Käytössämme on jopa hänen nauhoittamiaan puheluita. Taustamateriaalin määrä on huikea, Matila kertoo.

– Olemme istuneet paljon Kansallisarkistossa! Matila hihkaisee.

Käsikirjoittaja Hannamaija Matila on Ilkka Matilan nuorempi sisko. Aiemmin hä on ollut käsikirjoittamassa muun muassa romanttista komediaa Rakkauden rasvaprosentti (2012), lastenelokuvaa Puluboin ja Ponin leffa (2018) sekä sairaalasarjan Syke viidettä kautta.

Tuottaja Ilkka Matila.­

Aiheena Kekkonen on ympäröinyt Matiloita lapsuudesta saakka. Sisarukset varttuivat Kajaanissa, jossa Kekkonen oli läsnä muun muassa Ilkka Matilan lukioon pystytetyssä vitriinissä.

Vitriiniin oli kerätty muun muassa presidentin vanhoja todistuksia. Kekkonen oli aikoinaan käynyt samaa Kajaanin yhteiskoulua.

– Kekkos-kultti näkyi siihen aikaan vahvasti. Itse osallistuin koululaisena 1975 kirjoituskilpailuun, joka oli järjestetty presidentin 75-vuotispäivän kunniaksi. Voitin runollani ykköspalkinnon, kehystin sen vaakunan muotoon ja lähetin Kekkoselle.

– Vastausta ei koskaan tullut, Matila naurahtaa.

Matilan aiempiin pitkiin elokuviin kuuluu muun muassa Neuvostoliiton punakolhooseista kertonut draama Ikitie (2017) sekä sotalapsesta kertonut draama Äideistä parhain (2005).

– Olen tehnyt mielelläni elokuvia suomalaisten vaietuista tarinoista ja traumoista, jotka ovat lopulta muovanneet koko yhteiskuntaa.

Äideistä parhain -elokuvan ohjasi Klaus Härö. Hänen kanssaan Matila valmistelee parhaillaan historiallista draamaelokuvaa Ei koskaan yksin.

Se on vuoden 1942 tositapahtumiin perustuva elokuva kahdeksasta juutalaisesta pakolaisesta, joiden luovutuksen Gestapolle yksi mies yritti estää.

– Urho Kekkonen kuuluu samankaltaisten isojen aiheiden piiriin. Mietin vuosia, miten käsitellä monumenttia, joka oli suomalaisille aivan massiivinen juttu.

Presidentti Urho Kekkonen oli joulukuussa 1979 jo 79-vuotias.­

Tyrkön teokset toivat ongelmaan ratkaisun, mutta sen jälkeen pohdittavaksi tuli tarinan muoto.

– Jos tästä olisi tehty tv-sarja, asioiden karsiminen olisi ollut tosi vaikeaa, koska Kekkosen vaikutus ulottui oikeasti koko vuosisadalle. Sarjana hänen tarinansa olisi mennyt The Crown -sarjan kokoiseen muotoon, Matila vertaa.

The Crown on Netflixin laaja draamasarja Britannian kuningatar Elisabet II:n elämästä. The Crown -sarja on suunniteltu kuuden tuotantokauden pituiseksi.

Urho-elokuva käsittelee Tyrkön ja Kekkosen ystävyyden lisäksi myös vallasta luopumisen vaikeutta.

– Se oli valtava dilemma, luopuako vai eikö luopua. Täytyy muistaa, että Kekkosella oli niin absoluuttinen valta kuin mitä demokratiassa vain voi olla.

Urho-elokuvan ohjaaja Heikki Kujanpää tunnetaan myös teatteriohjauksistaan. Hänen edellinen pitkä elokuvansa oli 2018 valmistunut Suomen hauskin mies, joka kertoi punavankileirin vankien perustamasta teatteriseurueesta.

Kujanpää on ohjannut myös elokuvat Jäänmurtaja (1997), Pieni pyhiinvaellus (2000) sekä runoilija Lauri Viidan elämäkertaelokuvan Putoavia enkeleitä (2008).

Urho-elokuvan ensi-illan ajankohtaa ei vielä tiedetä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?