– Kummisetä-elokuvien Michael Corleonen on herättävä joka aamu vuosien ajan siihen musertavaan ajatukseen, että hän menetti oman lapsensa. Tiedän sen kokemuksesta, Francis Ford Coppola sanoo hiljaa.

Suomessa vieraileva mestariohjaaja Francis Ford Coppola, 81, kertoo elämänfilosofiastaan, Kummisetä-elokuvien todellisesta ytimestä sekä oman lapsensa menettämisestä

Francis Ford Coppola mullisti 1970-luvulla Hollywood-elokuvat ohjaajaystäviensä kanssa. Laajassa haastattelussa hän kuvailee, miksi on tärkeää kulkea omia polkujaan ja miksi suomalaisilta voi oppia juuri koronapandemian aikana hyvin paljon.


12.12.2020 16:43

Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola pyytää vaihtamaan tuolinsa pehmeämpään. On aamu, ja hän on istunut puolisen tuntia Helsingin keskustan tyhjässä elokuvateatterisalissa. Kova puutuoli ei ole aivan sopiva.

Ystävällisessä pyynnössä ei ole rahtuakaan vaativuutta. Tämä on 81-vuotiaalta elokuvan legendalta pelkkää elämänkokemuksen tuomaa käytännöllisyyttä.

Ennen haastattelun alkua Coppolaa kiinnostaa, joko hänen 9-vuotias pojantyttärensä on saapunut paikalle. Kun isoisä antaa haastattelua, lapsenlapsi pääsee käymään Helsingin keskustassa ja keskustakirjasto Oodin yläkerrassa.

Suomeen Coppola saapui jo viime viikon tiistaina. Ennen Helsinkiä he olivat koronakaranteenissa Ivalossa.

– Tytöllä on ollut Lapissa ihanaa. Hän pääsi muun muassa leikkimään lumessa, valkopartainen Coppola ihastelee Ilta-Sanomille kasvomaskinsa takaa.

Matka on heille perheseikkailu, josta päätettiin jo aikoja sitten ennen koronapandemiaa.

Isoisällä on ollut tapana kysyä jokaiselta lapsenlapseltaan, millaisen seikkailun nämä haluaisivat kokea, kun he täyttävät yhdeksän.

– Kun hän oli seitsemänvuotias, tyttö sanoi haluavansa nukkua jäähotellissa. Tiesin, että sellaisia on Suomen Lapissa.

Francis Ford Coppola lujitti paikkansa 1970-luvulla Yhdysvaltain ykkösohjaajien joukossa. Suomessa hän puhuu elokuvistaan – ja viettää aikaa pojantyttärensä kanssa.

Edessäni turvavälin päässä istuva vaari on samalla yksi amerikkalaisen elokuvan suurista mestareista. Ystäviensä George Lucasin, Brian De Palman, Martin Scorsesen ja Steven Spielbergin kanssa Coppola muutti 1970-luvulla tapaa, jolla elokuviin ylipäätään suhtauduttiin.

Henkilökohtaisista tarinoista tuli Hollywood-viihdettä, ja Hollywood-viihteestä henkilökohtaista.

Kahdella ensimmäisellä Kummisetä-elokuvalla (1972–1974) Coppola teki yhden perheen tarinasta kaikkien tarinan. Corleonen mafiasaaga oli samalla kertomus Yhdysvalloista.

Sotaelokuva Ilmestyskirja. Nyt! (1979) purki Vietnamin sodan traumoja: ylimielisyyttä ja hulluutta.

Näyttelijä Marlon Brando ja ohjaaja Francis Ford Coppola sotaelokuvan Ilmestyskirja. Nyt! kuvauksissa 1970-luvun lopussa.

Ilmestyskirja. Nyt! oli viedä Coppolan mielenterveyden. Ilmestyskirjan kuvauksista tuli painajainen, jota ohjaaja on vuosikymmenten aikana purkanut monesti.

 Mitä sillä saavuttaa, että tekee saman, mitä kaikki muutkin? Jokainen ihminen on ainutkertainen olento.

Kaaoksesta syntyi sotaelokuvien nykyklassikko, mutta 1980-luvun isoriskiset elokuvatuotannot syöksivät hänet vuosiksi taloudelliseen ahdinkoon.

Uralla ovat muutenkin vaihdelleet isot menestykset ja isot flopit. Onko hän luonteeltaan siis uhkapeluri?

– En pidä itseäni uhkapelurina. Mitä sillä saavuttaa, että tekee saman, mitä kaikki muutkin? Jokainen ihminen on ainutkertainen olento. Miksipä et kulkisi omia polkujasi? Coppola vastaa.

– Monet ihailemamme ihmiset ovat olleet väärinymmärrettyjä. August Strindbergin luultiin vihaavan naisia, ja Friedrich Nietzschen luultiin olevan natsi. Kumpikaan ei ole totta, hän kuittaa.

– Mitä sillä saavuttaa, että tekee saman, mitä kaikki muutkin? Jokainen ihminen on ainutkertainen olento. Miksipä et kulkisi omia polkujasi, elokuvaohjaaja Francis Coppola kertoo elämänfilosofiastaan.

Virallisesti Coppola on Suomessa Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen laitoksen sekä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston vieraana.

Keskiviikkona hän tapasi suomalaisia elokuvaopiskelijoita, ja lauantaina hän on Helsingin Kino Reginassa järjestettävän ja netissä välitettävän kyselytilaisuuden tähti.

Coppolalta on juuri ilmestynyt uusi versio Kummisetä-elokuvasarjan 1990 valmistuneesta kolmannesta osasta, joka kulkee nyt nimellä Mario Puzo’s The Godfather, Coda: The Death of Michael Corleone. Uusi versio eroaa alkuperäisestä muun muassa muokatun alun ja lopun takia.

Myös Kummisetä, osa III oli kolme vuosikymmentä sitten iso riski, josta Coppola ehti ennen kuvauksia kieltäytyä moneen kertaan. Hän tietää hyvin, ettei elokuvaa otettu ensi-iltansa aikoihin vastaan hyvin.

– Taiteessa käy yleensäkin niin, että moniosaisten sarjojen kolmannet ja neljännet osat eivät ole kovin onnistuneita, hän myöntää.

– Samoin käy usein elämässäkin: sitä päätyy tekemään samaa asiaa yhä uudestaan. Tiesin sen olevan vaarana Kummisedänkin kolmannen osan kohdalla.

Kummisetä, osa III -elokuvan uusi versio on saanut alaotsikokseen Coda: Michael Corleonen kuolema. Pääosaa, mafiapomo Michael Corleonea, näyttelee siinäkin Al Pacino.

Coda tarkoittaa suomeksi lopetusta, jonkin päätöstä. Alaotsikko Michael Corleonen kuolema on nimi, jonka Coppola olisi halunnut antaa kolmannelle osalle jo alun alkaenkin.

– Tämän tarinan täytyi loppua sydäntäsärkevästi. Michael Corleone ansaitsi tulla rangaistuksi, koska murhaaminen rahasta on alhaisinta, mitä voi tehdä.

– Asioiden tekeminen rahasta ylipäätäänkin on alhaista. Asioita pitäisi tehdä rakkaudesta ja ystävyyden vuoksi.

Myös Coppola itse tosin on ohjannut osan elokuvistaan muistakin kuin henkilökohtaisista syistä, Hollywood-studioiden elokuvaprojekteihin palkattuna ammattilaisena.

Kaksi niistä valmistui peräkkäin: koomikko Robin Williamsille räätälöity draamakomedia Jack (1996) oli imelä katastrofi, Sateentekijä (1997) taas John Grishamin romaanista sovitettu jäntevä lakijännäri.

Coppola antaa rahalle kuitenkin yhden synninpäästön.

– George Lucas on tienannut valtavasti luomallaan Star Warsilla, mutta hän ansaitsee sen kaiken. Hän on tuonut niin monelle 16-vuotiaalle nuorelle niin paljon iloa, että siitä pitäisi ojentaa jo mitali tai jotain vastaavaa, Coppola kiittää hyvää ystäväänsä.

En aivan ehdi sanoa väliin, että Star Wars -maailma on tuonut valtavasti iloa myös monelle aikuiselle.

– Mutta jos et tee ketään iloiseksi, eikä tekemisilläsi ole mitään merkitystä, se on kivuliasta, hän jatkaa nopeasti.

Coppola on kohdannut urallaan epäilemättä myös näitä tunteita.

Francis Ford Coppola on sisällyttänyt Kummisetä-elokuviin paljon myös omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Kolmannen elokuvan uudella versiolla hän kertoo saaneensa saagan päätökseen.

Palataan Kummisetään. Kolmannen elokuvan uudesta versiosta puuttuu viimeinen kuva, jossa Al Pacinon näyttelemä Michael Corleone lyhistyy kuolleena maahan. Viimeiseksi jää kuva yksinäisestä mafiamiehestä.

Coppolan mukaan tässä hetkessä tiivistyy koko Kummisetä-trilogia.

– Michaelin kuolema on siinä, että hän ei kuole. Hänen kohtalonsa on paljon pahempi.

Kyse on pahuudella itsensä esittäneen miehen omasta elinkautisesta. Edellisessä kohtauksessa on nähty, kuinka Michael menettää kaikkein rakkaimpansa, oman tyttärensä, jota hän on yrittänyt suojella yli kaiken.

– Hänen on herättävä joka aamu vuosien ajan siihen musertavaan ajatukseen, että hän menetti oman lapsensa. Se on ensimmäinen asia, jota tuossa tilanteessa miettii joka aamu. Tiedän sen kokemuksesta, Coppola sanoo hiljaa.

Hänen oma poikansa, 22-vuotias Gian-Carlo Coppola, kuoli vuonna 1986 veneonnettomuudessa.

– Vasta 20 tai 30 vuoden jälkeen Jumala suo sinun ajattelevan sitä joka päivä vasta toisena asiana. Sitten kolmantena asiana, ohjaaja toteaa.

Neljä vuotta onnettomuuden jälkeen valmistuneessa Kummisetä-trilogian päätöksessä kuolevaa Mary Corleonea näytteli Coppolan tytär Sofia Coppola, nykyinen palkittu elokuvaohjaaja.

Vincent (Andy Garcia) ja Mary (Sofia Coppola) kolmannen Kummisetä-elokuvan syleilyssä.

 Maailman ainoana toivona on, että opimme kohtelemaan toisiamme ystävinä. Juuri niin olen huomannut suomalaisten tekevän.

Suomessa Coppola on ollut onnellinen. Vuonna 2002 hän vieraili Sodankylän elokuvajuhlilla, joita hän kutsuu yhä kauniiksi tapahtumaksi.

Suomeen häntä yhdistää myös koti Kaliforniassa: hänen viinitilansa perusti 1800-luvun loppupuolella Helsingistä lähtöisin oleva suomalainen liikemies Gustaf Nybom, joka vaihtoi myöhemmin nimekseen Gustave Niebaum.

Ilta-Sanomat selvitteli Nybomin suomalaisia juuria ja löysi hänen helsinkiläisen kotipaikkansa.

Coppolan päivät Ivalossa jäivät mieleen etenkin ystävällisten ihmisten ansiosta. Ohjaajamestarin mukaan heiltä voi oppia hyvin paljon.

– He ovat tottuneet kylmyyteen ja osaavat olla ystävällisiä kovissakin oloissa. Ehkä pandemia saa ihmiset yleisestikin kohtelemaan toisiaan ystävällisemmin, ohjaajalegenda toivoo.

– Maailman ainoana toivona on, että opimme kohtelemaan toisiamme ystävinä. Juuri niin olen huomannut suomalaisten tekevän.

Francis Ford Coppola vastaa la 12.12. klo 19.00 yleisön kysymyksiin Helsingissä keskustelutilaisuudessa, jota voi seurata verkon kautta Kino Reginan sivuilta kinoregina.fi. Paikan päälle ei oteta yleisöä.

Kuka?

Francis Ford Coppola syntyi 7.4.1939 Michiganin Detroitissa.

Isä oli huilisti Carmine Coppola, joka tunnetaan myös monien Coppolan elokuvien säveltäjänä.

Perhe muutti New Yorkin Queensiin, kun Coppola oli 2-vuotias.

Sai töitä 1960-luvun alussa elokuvatuottaja Roger Cormanilta. Ensimmäinen pitkä elokuva oli kauhutrilleri Dementia 13 (1963).

Voittanut yhteensä viisi Oscaria sotadraaman Panssarikenraali Patton (1970) käsikirjoituksesta sekä kahdesta Kummisetä-elokuvasta (1972 & 1974). Sai Irving Thalbergin kunniapalkinnon 2011.

Voittanut Cannesin Kultaisen palmun kahdesti elokuvilla Keskustelu (1974) ja Ilmestyskirja. Nyt! (1979).

Omistaa useampia viinitarhoja sekä hotelleja, joista yksi sijaitsee Etelä-Italian Bernaldassa, josta Coppolan isän puolen suku on kotoisin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?