Näin Kainuun paratiisisaaresta tehtiin Temptation Island -resortti - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Näin Kainuun paratiisisaaresta tehtiin Temptation Island – supersalainen laituri, sinkuille igluja, kelluva vessa Helsingistä asti...

Viettelysten saaren virittäminen Vuokattiin ei ollut täysin ongelmaton rasti. Tuotannon logistiikkavastaava kertoo, kuinka se onnistui.

30.9.2020 15:54

Aleksi Jalava & Wilma Ruohisto, Vuokatti

Keväällä Temptation Island Suomen tuotanto oli täysin uuden haasteen edessä, vaikka ohjelmaa oltiin tehty jo seitsemän tuotantokautta.

Suomen suosituimpiin tosi-tv-ohjelmiin lukeutuvaa sarjaa ei koronapandemian vuoksi voitaisi kuvata totutusti Thaimaan lämmössä.

Kuinka kahdesta luksusresortista sitten rakennettiin puitteet vuorokauden ympäri kuvattavalle realityohjelmalle?

Temptation Islandin 8. tuotantokausi kuvattiin Kainuussa.

Temptation Islandin logistiikkavastaava Perttu Ruotsalainen kertoo, että kummankin resortin saattaminen tuotantokuntoon sisälsi omanlaisiaan haasteita.

– Ollaan jouduttu käyttämään luovuutta vähän kaikennäköisissä asioissa, Ruotsalainen tokaisee.

Ensin tuotannon tuli huolehtia siitä, että molemmissa resorteissa olisi tarpeeksi majoitustilaa kaikille osallistujille. Myös tilojen täytyi sopia tv-tekniikan vaatimuksille.

Resortien tuli vastata myös teknisesti sarjan vaatimuksia.

Sillä kumpaankin resortiin majoittui alussa neljä varattua ja 12 sinkkua, tuotanto joutui tekemään erityisiä luovia ratkaisuja niin majoitus- kuin saniteettipuolella.

– Saaren majoitusongelma ratkaistiin vuokraamalla sinkuille rantaan Arctic hut -igluja, jotka ovat laiturilla varustettuja kelluvia majoitustiloja, Ruotsalainen selvittää.

Sinkut majoittuivat saarella kelluviin igluihin.

Saniteettitikapasiteettia sen sijaan lisättiin vuokraamalla muun muassa konserttien VIP-tiloista tuttu Luxtoilet-bajamaja, joka ei ulkonäöltään muistuta lainkaan perinteistä bajamajaa. Sellainen piti tosin tuoda Helsingistä asti – ja sen jälkeen vielä kuljettaa saareen.

Saaren lisävessa tuotiin Helsingistä asti.

– Paikallisten avustuksella nostatimme seitsemänmetrisen, trailerin päällä kulkevan WC:n kahdelle teräsponttoonilautalle, jotka sitten hinattiin saaren laiturille, Ruotsalainen kertoo.

Tuotanto joutui hankkimaan saarelle kuljetetun WC:n tyhjennystä varten myös erillisen WC-lautan ja säiliön, jonka avulla tyhjennys suoritettiin.

Resortit tuli myös lavastaa ja rakentaa tuotantoon sopivaksi. Ruotsalainen kertoo, että molempiin resorteihin rakennettiin muun muassa terassit, jonne lisättiin porealtaat. Lavastuksesta vastasi Einari Saarinen.

Tuotanto rakensi molempiin resorteihin porealtaat ja lisäterassit.

Puitteiden lisäksi tärkeitä tuotannon kannalta olivat myös niiden sijainti ja sujuvat kulkuyhteydet. Ruotsalainen selittää, kuinka TIS:n kaltaisessa suurtuotannossa työryhmien kulkeminen paikasta toiseen vie aina oman aikansa.

– Kun välimatkat ovat lyhyet, kuljetuksiin ei mene ylimääräistä työaikaa, hän summaa.

Sillä toinen resorteista sekä iltanuotiopaikka sijaitsivat tällä kertaa oikeasti saarella, myös sinne tuli järjestää toimiva kulkuyhteys. Lopulta tuotanto rakensi mantereelle oman salaisen laiturinsa, josta saarelle kuljettiin veneteitse. Ruotsalaisen mukaan paikalliset alihankkijat olivat merkittävässä roolissa paitsi aktiviteettien ja majoituksen, myös kuvausjärjestelyjen onnistumisen suhteen.

Iltanuotiopaikka rakennettiin paikalleen joka toinen päivä – ja purettiin heti sen jälkeen.

– Esimerkiksi saarelle kulkeminen järjestettiin paikallisen Vuokatti Safaris -yrityksen kanssa. He kuljettivat veneillä päivittäin niin teknistä tv-kalustoa kuin tuotannon henkilökuntaa sekä tietysti osallistujia saaren ja mantereen välillä, hän kertoo.

Pieni alue lyhyine välimatkoineen aiheutti kuitenkin ylimääräistä päänvaivaa osallistujien ja työryhmien organisoinnissa. Alueen sisällä saattoi liikkua yhtäaikaisesti kaikkien osallistujien lisäksi neljä kuvausryhmää viidestä.

– Oli elintärkeää, että eri resortien osallistujat eivät kohtaa toisiaan edes vahingossa, Ruotsalainen painottaa selvittäen, kuinka ongelma ratkaistiin muun muassa käyttämällä kommunikointiin radiopuhelimia ja jakamalla autojen livesijainteja.

– Tuotantoassistenttimme hoitivat homman lähes salapoliisityöhön verrattavalla tarkkuudella, hän kehuu.

Sarjaa kuvasi yhteensä viisi kuvausryhmää.

Salapoliisityötä harjoitettiin myös resorteissa, joihin rakennettiin molempiin omat ohjaamot. Ohjaamoista käsin tuotanto kontrolloi taloon asennettuja robottikameroita sekä äänitystekniikkaa erityisesti joka toinen ilta järjestettyjen bileiden aikaan. Kameroita resorteissa on kymmeniä.

– Tilaa täytyi olla runsaasti, jotta olisi tv-teknisesti edes mahdollista saada katettua resortien tilat vastaamaan ohjelman vaatimustasoja.

Molempiin resorteihin sijoitettiin myös tuotannon työntekijä, joka asui ympärivuorokautisesti osallistujien kanssa ja toimii heidän yhteyshenkilönään. ”Villavahdeiksi” kutsuttujen yhteyshenkilöiden tehtävänä oli myös huolehtia osallistujien hyvinvoinnista sekä pitää huolta siitä, että tuotannon sääntöjä noudatetaan.

Villavahdit pitivät huolta osallistujista 24 tuntia vuorokaudessa. Saaren villavahtina toimi Marcus Raappana (kuvassa).

Yllätyksiltä tai haasteilta ei myöskään vältytty. Kaikki kasvonsa näyttänyt Suomen kesäsää aiheutti oman päänsärkynsä jo valmiiksi tiukkoihin aikatauluihin. Ravisteli paratiisisaarta jopa myrsky vain viikko ennen kuvausten alkua.

– Esimerkiksi ukkoskuurot pysäyttivät turvallisuussyistä saaren ja mantereen välisen veneliikenteen aika-ajoin, jolloin myös aikataulut venyivät, Ruotsalainen toteaa.

– Tämä vaikutti ajoittain myös työryhmään. He kuitenkin joustivat ihailtavasti tilanteiden mukaan, hän summaa.

Temptation Island Suomen 8. tuotantokausi alkaa 30.9. Nelosella ja Ruudussa.

Ilta-Sanomat ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?