Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyönä syntyi Luottamus-elokuva, jota koululaiset raahattiin katsomaan – tällainen oli jähmeä lopputulos ”Leninin seikkailuista” - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyönä syntyi Luottamus-elokuva, jota koululaiset raahattiin katsomaan – tällainen oli jähmeä lopputulos ”Leninin seikkailuista”

Kirill Lavrov näytteli Luottamus-elokuvassa Leniniä.

Kirill Lavrov näytteli Luottamus-elokuvassa Leniniä.

Julkaistu: 12.12.2019 16:04

Suomessa tehtiin vuosina 1959–1980 kaikkiaan kolme yhteistyöelokuvaa, joiden rahoitukseen ja tuotantoon osallistuttiin Suomesta ja Neuvostoliitosta tasavertaisina kumppaneina.

Elokuvista tunnetuin on 1976 valmistunut Luottamus, jota esitettiin myös suomalaisille koululuokille – osana YYA-sopimusta.

Luottamus on katsottavissa Yle Areenassa alla olevalta videolta. Edvin Laineen ja Viktor Tregubovitshin yhdessä ohjaama elokuva sijoittui vuoteen 1917, jolloin Suomen itsenäisyysjulistuksen antanut hallitus haki tunnustusta Pietarista Vladimir Leninin johtamalta Neuvosto-Venäjän bolševikkihallitukselta. Yhteistyön ja avunannon hengessä lähestyttiin myös itse elokuvaa: monissa kouluissa sitä käytettiin havainnollistamaan myös kesällä 1975 käydyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) tapahtumia.

Alkunsa Luottamus-elokuva oli saanut jo vuoden 1964 liepeillä, jolloin Suomessa vieraili elokuvantekijöitä Neuvostoliitosta. Vieraat ja Fennada-yhtiön edustajat alkoivat ideoida elokuvaa Leninin seikkailuista Suomessa. Lopputulos oli ideaa jähmeämpi, jonkinlainen Lenin-elämäkerta.

Yhteistyöelokuvia tutkineen Kimmo Räisäsen mukaan Luottamus tehtiin Suomen puolella opetusministeriön rahoilla, presidentti Urho Kekkosen kehotuksesta ja valtionjohdon hyväksynnällä.

Elokuvista ensimmäinen oli 1959 ensi-iltansa saanut, Aleksandr Ptushkon ohjaama ja Sovcolor-väreissä valmistettu Sampo. Takana oli Neuvostoliitosta tullut idea – sen jälkeen, kun Yhdysvalloista tullut tarjous Kalevalan filmaamisesta ei ollut johtanut elokuvaan.

Neuvostoliitto teki siis käytännössä Sampo-elokuvasta tarjouksen, josta suomalaiset eivät rohjenneet tai halunneet kieltäytyä. Tuotantoyhtiönä oli Suomi-Filmi, ja yhteyshenkilönä toimi akateemikko Kustaa Vilkuna, joka oli Kekkosen luottomies.

Kekkonen oli läsnä myöhemmin paitsi Sammon myös Luottamuksen sekä 1980 valmistuneen, Maiju Lassilan romaaniin perustuneen maalaiskomedian Tulitikkuja lainaamassa ensi-illassa – olivathan kaikki kolme elokuvaa osoituksia Suomen ja Neuvostoliiton rauhanomaisista suhteista.

Tulitikkuja lainaamassa sai ohjaajikseen itse tuottaja Risto Orkon ja Neuvostoliiton puolelta Leonid Gaidain.

Aika ei ole kohdellut elokuvakolmikkoa suopeasti – eikä oikein aikalaisyleisökään: niitä pidettiin hyvin pian valmistumisensa jälkeen taiteellisesti epäonnistuneina.

– Kohtalokasta on nimenomaan henkilökuvauksen avuttomuus, arvioi Ilta-Sanomien elokuvakriitikko Heikki Eteläpää Sampo-elokuvan ensi-iltakritiikissä vuonna 1959.

Luottamus sai paremmat arviot.

– Se on niitä harvoja elokuvia, jotka tarjoavat ajatuksellisesti arvokasta sisältöä ja tietoa ja herättävät katsojassa uuttakin kiinnostusta laiminlyötyihin historian tarkistuksiin, Helsingin Sanomien Paula Talaskivi arvioi elokuussa 1976.

Tulitikkuja lainaamassa puolestaan oli Helsingin Sanomien Helena Yläsen mukaan ”tuomittu epäonnistumaan”, tämä kirjoitti tammikuussa 1980:

– Tulitikkuja lainaamassa kantaa harteillaan yhteistyöelokuvan sovittamattomuuksia, tyylirikkoja, hajanaisuutta, outoa kokonaishahmoa, Ylänen listasi.

Voit lukea lisää suomettumisen ajasta Ilta-Sanomien erikoislehdestä YYA-Suomi.

Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta