Amerikkalaissarja vieraili Sodankylän Tankavaarassa tutustumassa suomalaiseen kullankaivuuseen - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Amerikkalaissarja vieraili Sodankylän Tankavaarassa tutustumassa suomalaiseen kullankaivuuseen

Kalervo Ruohoniemi (vas.) ja Seppo Mauno ovat Tankavaaran kullankaivajakonkareita.

Kalervo Ruohoniemi (vas.) ja Seppo Mauno ovat Tankavaaran kullankaivajakonkareita.

Julkaistu: 1.12. 8:02

Discovery Channelin menestyssarja Gold Rush sai suomalaisen erikoisjakson, jossa tutustutaan Tankavaaran kullankaivajien työhön.

Suomessa on kaivettu kultaa noin 150 vuotta Ivalojoen kultaryntäyksestä alkaen, joten Gold Rush Suomen kaltaiselle erikoisjaksolle on hyvät syyt. Jakso on katsottavissa DPlay+ -suoratoistopalvelussa 1. joulukuuta alkaen.

Sarri Schonertin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa ohjelmassa tutustutaan kahteen kullankaivuuporukkaan Sodankylän Tankavaarassa, jossa ensimmäinen kultaesiintymä löydettiin 1930-luvulla.

Kullankaivuukausi Lapissa alkaa toukokuun puolivälissä ja loppuu talven kolkutellessa syyskuun lopussa. Ohjelma on kuvattu alkusyksyllä kaivuusesongin lopulla.

Pitkäpartainen Seppo Mauno on Tankavaaran legenda, joka on kaivanut kultaa jo 45 vuotta ja asunut Tankavaarassa ympärivuotisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien. Hänellä on valtaus Mäkärässä, noin 15 kilometrin päässä Tankavaarasta, jossa hän kaivaa kultaa koneellisesti Kalervo ”Kassu” Ruohoniemen kanssa. Porukkaan kuuluu myös Tankavaaran Kultakylää ja ravintola Wanhaa Waskoolimiestä pyörittävä Marko Touru.

Kuvituskuva

Mauno tarkistaa joka aamu kullan markkinahinnan, joka on nyt korkeammalla kuin koskaan: lähes 45 000 euroa kilolta. Isoista keräilyhipuista maksetaan vielä enemmän.

– En tiiä mitä se Trumppi on taas tehnyt, että se nousee, Mauno tuumii.

Kullankaivuu on paljon raskaampaa työtä kuin voisi päätellä turistikuvista, joissa huljutellaan vaskoolia joella. Maunon, Ruohoniemen ja Tourun porukan kauden tavoitteena on 2–3 kiloa kultaa, ja kuukausi ennen kauden loppua kasassa on reilut kaksi kiloa, jolla saa jo elannon. Se on vaatinut armottoman työn lisäksi kokemuksen tuomaa vainua ja taitoa – sekä kosolti onnea.

– Moni kaivaja ei saa gramman hippua elinikänään, Mauno sanoo.

Ohjelmassa tavataan myös kuudesta kullankaivuun harrastajasta koostuva ”kultainen kuusikko”, kaveriporukka, joka on tullut Aurumin vuokravaltaukselle viikoksi kokeilemaan onneaan. He kaivavat vanhaan malliin lapioilla.

– Viime kesänä lähdin poikien kanssa ensimmäistä kertaa mukaan, ja parin kolmen päivän päästä oli ajatus, että tämä ei ole minun homma, kun ajatteli vartalon kipeystilaa, kertoo porukkaan kuuluva ”Iso-Antti”. Kuume jäi silti.

Vuokravaltauksella ahkeroiva porukka haaveilee omasta paikasta.

Vuokravaltauksella ahkeroiva porukka haaveilee omasta paikasta.

Joviaali kaveriporukka haaveilee ikiomasta kaivuupaikasta ja käy tutkimassa mahdollisia valtauspaikkoja. Tavoitteet ovat kirkkaat.

– Kultamäärässä on sama tavoite kuin tänä vuonnakin eli 60 kiloa. Tänä vuonna siitä jäätiin 59,99 kiloa, sanoo ryhmän jäsen Jari.

Vitsailun varjoon jää ohjelmassa tyystin se, että ammattimainen kullankaivuu on kuolemaisillaan. Varsinkin koneellinen kaivuu on ollut ympäristöpoliittinen kuuma peruna, ja kaivoslain uudistuksen myötä se loppuu kokonaan Lemmenjoen kansallispuistossa ensi heinäkuussa, ellei siirtymäaikaa jatketa. Myös lupamaksujen nousu vaikeuttaa kullankaivuuta elinkeinona.

Saamelaiskäräjät ja kullankaivajat ovat olleet tukkanuottasilla vuosikymmeniä. Kullankaivuuta on vaadittu kuriin, koska sen on katsottu vahingoittavan luontoa, vesistöjä, kalakantoja, poronhoitoa ja koko saamelaiskulttuuria.

Näihin asioihin ohjelma ei puutu sanallakaan.

Gold Rush Suomi, sunnuntaista 1.12. alkaen Dplay+