Kommentti: Kirpeän romanttinen Aurora pääsi kisaamaan 47 000 euron jättipotista – vastassa elokuvia terrori-iskusta ja pedofiliasta

Julkaistu:

Kommentti
Suomen elokuva-ala päättää syksyllä, mikä kotimaisista lähetetään tavoittelemaan Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuuksia. Myös silloin Auroraa syynätään takuulla tarkasti, arvioi elokuvakriitikko Taneli Topelius.
Kirpeän epäromanttinen ja silti niin rakastettava romanssi Aurora kilpailee pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon 47 000 euron jättipalkinnosta neljän muun elokuvan rinnalla.

Se on isoin potti, jonka elokuvantekijät voivat Pohjoismaissa voittaa. Jos valinta osuu Auroran kohdalle, jättisumma jaetaan ohjaaja ja käsikirjoittaja Miia Tervon sekä elokuvan tuottajan Max Malkan kesken.

Aurora kertoo vailla suuntaa olevan villin nuoren naisen ja epätoivoisen turvapaikanhakijan ystävyydestä ja vähittäisestä rakkaudesta.

Ehdokkuudet julkistettiin tiistai-iltana Haugesundin elokuvajuhlilla Norjassa.

Muiden ehdokkaiden joukossa on kuitenkin kovia nimiä – ja erityisen kovia aiheita.


Rankimpia tarinoita tarjoavat pohjoismaisessa kilpailussa tänä vuonna Ruotsi ja Tanska.

Ruotsi on lähettänyt kisaan kaksinkertaisen Guldbagge-voittajansa, dokumentin Reconstructing Utöya, joka valmistui jo viime syksynä ja jonka Teema & Fem ehti esittää ohjelmistossaan jo heinäkuussa.


Siinä kesän 2011 verilöylystä selvinneet neljä norjalaista järjestävät muistojaan ja yrittävät ymmärtää, mitä heille tuolloin tapahtui. Trauman purkamisessa auttavat psykologi ja 12 norjalaista teiniä, jotka näyttelevät päähenkilöitä ja heidän ystä­viään.

Tanskan elokuva Queen of Hearts taas on fiktiota mutta vahvaa henkilödraamaa, jossa lasten ja nuorten aikuisten auttamiseen erikoistunut äiti päätyy rakkaussuhteeseen teini-ikäisen poikapuolensa kanssa.


Erikoinen muoto taas on norjalaisen Blind Spot -draaman valtti: elokuva äidin ja mielenterveysongelmista kärsivät tyttären suhteesta on kuvattu yhdellä ainoalla otolla.

Islannin rikosdraaman A White, White Day etuna taas saattaa olla sen saama ensi-ilta­startti toukokuussa maailman tärkeimmillä elokuvajuhlilla Cannesissa sekä ohjaaja Hlynur Pálmason.

Hän on jo tuttu pohjoismaisen kisan raatilaisille, sillä Pálmason oli mukana tässä samassa kisassa myös viime vuonna pitkällä esikoisteoksellaan Winter Brothers.

Hyssyttelyfilmiksi ei Tervonkaan Auroraa voi toisaalta sanoa. Se nostaa päähenkilöiksi miehen ja naisen, jotka eivät yleensä ole saaneet ääntään romanttisissa draamoissa esille.

Mimosa Willamon näyttelemä Aurora on nuoresta iästään huolimatta rähjäinen alkoholin suurkuluttaja, jota kuvataan elokuvassa kaaoksen aiheuttajaksi ja hurrikaaniksi. Tämä nainen pieree ja rähjää – ilman että se tekee hänestä yhtään vähemmän naisellista.

Tervon lisäksi on suuresti myös Willamon ansiota, että Aurora säilyy rakastettavana hahmona.

Dariania esittävä Amir Escandari taas antaa uskottavat kasvot turvapaikanhakijalle, joka on törmännyt suomalaisen byrokratian jähmeyteen: saadakseen työluvan ja turvan tyttärelleen hän päättää etsiä itselleen vaimon ja mennä naimisiin.


Epätäydellisiin päähenkilöihinsä Tervo suhtautuu rakkaudella. Aurora on elokuva pelastajista ja pelastettavista, mutta osat vaihtelevat tarinan kuluessa usein.

Kun Aurora sai viime tammikuussa Suomen ensi-iltansa, se sai kehuja kriitikoilta muun muassa räiskyvänä ja humaanina elokuvana.

Elokuvan pohjoismaiseen kisaan lähettänyt raati korostaa myös sen lempeää näkökulmaa:

– Äärioikeisto ratsastaa eri puolilla Eurooppa maahanmuuttoon liittyvillä peloilla. Ohjaaja-käsikirjoittaja Miia Tervon pitkä esikoiselokuva Aurora on tässä ilmapiirissä sydämellinen tarina aikamme iloista ja kipukohdista, ja se toimii siten kunnon vastalääkkeenä älylliselle näivettymiselle, raati kirjoitti omissa perusteluissaan.

Esivalintaraatiin kuuluivat Suomen elokuvasäätiön kansainvälisen osaston päällikkö Jaana Puskala, elokuvatoimittaja Harri Römpötti sekä Walhalla ry:n toiminnanjohtaja Mikaela Westerlund.


Samalla Auroran valinta Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoehdokkaaksi kääntää katseet alkavaan syksyyn.

Myöhemmin tänä vuonna Suomen elokuva-alan on päätettävä vielä siitäkin, mikä kotimaisista lähetetään tavoittelemaan Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuuksia. Myös silloin Auroraa syynätään takuulla tarkalla silmällä.

Automaattisesti kunniat eri kisoissa eivät lankea samoille elokuville. Syynä ovat muun muassa hieman erilaiset säännöt esimerkiksi ensi-iltapäivien suhteen.

Oscareissa ja Golden Globe -kisassa pärjäävät yleensä muutenkin paremmin sellaiset elokuvat, jotka ovat kokeneiden, asemansa jo vakiinnuttaneiden ohjaajien tekemiä.

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon kohdalla tuore ja omaleimainen näkökulma on paljon suurempi etu.

Jos hyvin käy, Aurorasta voi tulla tämän vuoden Tyttö nimeltä Varpu: Selma Vilhusen draamaäidin ja tyttären suhteesta vuodelta 2017 on toistaiseksi tuorein suomalaisvoittaja tässä pohjoismaisessa elokuvakisassa.

 


Tästä palkinnossa on kyse

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto on alueen isoin elokuvapalkinto. Palkinto 350 000 Tanskan kruunua eli noin 47 000 euroa jaetaan ohjaajan, käsikirjoittajan ja tuottajan kesken. Nordisk Film & TV Fondin hallinnoima palkinto jaetaan tänä vuonna 16. kerran.

Voittajan on oltava omaleimainen ja täysipainoinen teos, jolla on yhtymäkohtia pohjoismaiseen kulttuuriin. Voittaja julkistetaan tiistaina 29.10. Tukholmassa.

Ehdokaselokuvat esitetään myös Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla Helsingissä 19.–29.9. Viime vuonna voitto meni islantilaiselle draamalle Woman at War.

Suomeen voitto on tullut kahdesti: Aki Kaurismäelle elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Selma Vilhusen ohjaamalle draamalle Tyttö nimeltä Varpu (2017).

Tällaisia ovat muut ehdokkaat

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt