Kuka oli tosielämän James Bond? Brittikirjailija paljastaa, millainen mies inspiroi Ian Flemingiä luomaan 007-agentin

Julkaistu:

Ahvenanmaalla asuva brittikirjailija on tutkinut Bond-kirjailija Ian Flemingin elämää jo vuosien ajan. Hän uskoo, että 007-agentin todellinen esikuva oli sotajournalisti Antony Terry.
Valtaosa meistä tuntee James Bondin hahmon, vaikka ei olisi nähnyt ensimmäistäkään 007-elokuvaa, onhan kyseessä yksi kulttuurihistorian tunnetuimmista fiktiivisistä agenteista. James Bond on kirjailija Ian Flemingin luoma hahmo, joka on seikkaillut samannimisessä kirjasarjassa vuodesta 1953 eteenpäin.

Bond-fanit ovat kiistelleet vuosikymmeniä siitä, kuka oli Flemingin suurin esikuva Bond-kirjojen ikoniselle roolihahmolle. Bondin esikuvaksi on ehdotettu muun muassa serbisyntyistä kaksoisagenttia Duško Popovia, Scotland Yardin erikoisagentti Sidney Reillyä sekä kanadalaistaustaista, toisen maailmansodan aikaan vakoojana työskennellyttä William Stephensonia. Flemingin komeaa isoveljeä Peter Flemingiä on myös pidetty Bondin varteenotettavana roolimallina.

Vuosien ajan James Bondin historiaa tutkinut kirjailija Jeremy Duns on toista mieltä. Hän uskoo, että Flemingin kirjailijanuransa aikana eniten apunaan käyttämä esikuva Bondille olikin palkittu sotajournalisti Antony Terry.

Duns julkaisi viime kesänä Agent of Influence -nimisen teoksen, joka käsittelee jo edesmenneen toimittajan Antony Terryn ja Ian Flemingin välistä ystävyyssuhdetta. Dunsin kirjasta käy ilmi, että monet yksityiskohdat Terryn tarinassa sopivat yhteen Bondin tarinan kanssa.


Kirjailija avaa oven kaksikerroksisessa, rönsyilevien pensaiden ja omenapuiden varjostamassa kodissaan Ahvenanmaalla. Duns asuu Maarianhaminassa rauhallisessa kaupunginosassa ruotsalaisen vaimonsa ja lastensa kanssa. Sillä aikaa kun lapset ovat koulussa ja puoliso töissä, kirjailija viettää päivänsä työhuoneessaan yläkerrassa.

45-vuotias Duns on luvannut kertoa vuosia kestäneestä projektistaan Flemingin uraa tutkien. Viime kesänä ilmestyneen, omakustanteisen kirjansa kirjoittamisen hän aloitti vuonna 2013.

– Monet kirjani sijoittuvat Kylmän sodan ajalle ja olen tehnyt paljon taustatyötä siihen aikakauteen liittyen. Helppoa se ei ole. Vakoojat luonnollisesti valehtelivat työkseen, joten heidän liikkeitään on todella vaikeaa selvittää jälkikäteen, itsekin vakoojakirjailijana menestynyt Duns kertoo.

– Tämä projekti alkoi, kun sain käsiini Antony Terryn tytärpuolen kirjoittaman kirjan, jossa tytär kertoi järjestäneensä Terryn hautajaisia. Hän oli käynyt Terryn vanhassa työhuoneessa läpi tämän arkistoja. Silloin hän löysi laatikon, jossa oli sisällä pelkästään kirjeitä Ian Flemingille.


Vuosina 1913–1992 elänyt Antony Terry oli palkittu journalisti ja sotasankari, joka teki pitkän uran maineikkaassa Sunday Times -lehdessä.

Fleming ei ollut suinkaan ainoa vakoojakirjallisuudesta innostunut aloitteleva kirjoittaja 50-luvulla. Siihen aikaan monet toimittajat ja kirjailijat perehtyivät juuri vakoojagenreen. Yksi syy tähän voi olla se, että osa toimittajista todella teki töitä Britannian tiedustelupalvelu MI6:lle Kylmän sodan aikaan.

Flemingillä oli paljon ystäviä toimittajapiireissä. Hän sai tuttaviltaan arvokasta sisäpiiritietoa omia kirjojaan varten. Kenties merkittävin näistä neuvonantajista oli Dunsin mukaan Antony Terry ja tämän vaimo Rachel.

– Terry oli vähän kuin James Bond, vaikka hän näytti ulkonäöltään enemmän Bond-pahikselta. Hän oli kuitenkin hyvin rohkea, hän oli sotasankari, naistenmies ja hän teki töitä MI6:lle. Uskon, että hän oli Ian Flemingin läheisesti tuntemista ihmisistä eniten Bondin kaltainen, Duns sanoo.


Antony Terry oli arvostettu toimittaja, mutta hänellä oli myös todella värikäs yksityiselämä. Terry oli elämänsä aikana naimisissa peräti neljä kertaa. Hän tiettävästi petti vaimojaan ahkerasti.

– Uskon, että hän oli hyvin monimutkainen ihminen ja varmasti myös väkivaltainen puoliso. Luonteeltaan hän oli hyvin kylmäverinen ja fiksu, Duns sanoo.

Vaikuttaa siltä, että Terry käytti matkustelevaa elämäntyyliään ja työtään hyväkseen tapaillakseen naisia. Duns on sitä mieltä, että Terry hankki uransa aikana paljon isoja skuuppeja, mutta osa niistä oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä karkeasti liioiteltuja tai vääristeltyjä.

– Siihen aikaan uutisten tarkistaminen oli vaikeampaa kuin nykypäivänä, jopa mahdotonta, hän huomauttaa.

Toisin kuin James Bond, Antony Terry oli naimisissa

Kun Terry palkattiin salaiseen tiedustelupalveluun, hänen oli käytännössä pakko mennä naimisiin. Vaikka James Bond on elokuvissa villi ja vapaa poikamies, sellainen elämä ei todellisuudessa käynyt päinsä agentille, jonka toivotaan pitävän matalaa profiilia. Niinpä Terry päätyi naimisiin 32-vuotiaan eronneen Rachelin kanssa.

Rachel sattui itsekin olemaan lahjakas nuori kirjailijanalku, joka keskittyi Flemingin tapaan vakoojakirjallisuuteen.

Dunsin mukaan Fleming sai kirjailijanuransa aikana suunnattoman määrän apua Terryltä ja tämän vaimolta. Kun Rachel Terry vasta taisteli tietään kirjailijana, hän auttoi tuolloin jo erittäin tunnettua Flemingiä muun muassa James Bond Istanbulissa -romaanin tekemisessä.


Duns istuu työhuoneessaan, jossa on koko seinän kokoinen, täysi kirjahylly. Hyllyssä on vino pino Ian Flemingin kirjoittamia kirjoja, Antony Terryn elämästä kertovia teoksia sekä myös Rachel Terryn eli taiteilijanimeltään Sarah Gainhamin teoksia.

– Rachel oli erittäin lahjakas kirjailija, joka ei saanut kunniaa työstään, koska hän oli nainen, Duns toteaa.

Dunsin kirjasta selviää, että Fleming kysyi monta kertaa Terryltä apua Bond-kirjojensa kanssa. Kun hän oli jumissa juonenkäänteiden tai uskottavuuden kanssa, hän kirjoitti Terrylle kirjeen.

– Luulen, että Fleming pyrki häivyttämään tätä yhteyttä parhaansa mukaan. Ainakaan hän ei koskaan maininnut Terryä tai Rachelia Bond-kirjojensa kiitoksissa, vaikka kirjeistä paljastuu, että yhteys oli selvä.

– Toisaalta Terry ja tämän vaimo eivät voineet sanoa mitään julkisuudessa, koska he tekivät yhdessä erittäin salaiseksi luokiteltua työtä.

Fleming itse myönsi vuosia esikoiskirjansa julkaisemisen jälkeen kautta rantain eräässä esseessään, että ei olisi selviytynyt kirjoittamisurakasta ilman ystävien apua.

”Sinun täytyy tietää jännittäviä asioita ennen kuin voit kirjoittaa niistä. Pelkkä mielikuvitus ei ole tarpeeksi, mutta ystäviltä ja uutisista kuullut tarinat on mahdollista rakentaa fiktiossa toimiviksi tapahtumiksi, jos mukana on pieni määrä mielikuvitusta ja taustatyötä”, Fleming kirjoitti.


Terry oli selvästi Flemingin tärkein lähde vakoojantyön yksityiskohtien selvittämiseen, mutta James Bond -fanit tietävät, että 007-tarinoiden paras anti ei ehkä johdu aukottomasta juonesta tai vakoojantyön kiehtovista yksityiskohdista. Sen sijaan James Bondista tuli maailman kuuluisin agentti kadehdittavan elämäntyylinsä, urheutensa ja komean ulkonäkönsä ansiosta.

– Fleming inspiroitui isoveljestään Peter Flemingistä. Hän oli hyvännäköinen seikkailija ja maailmanmatkaaja, Duns hymähtää.

Vaikka Ian Fleming ei itse ollut leveäharteinen ja komea kuten veljensä, hän ihaili suuresti ylellistä elämäntyyliä. Suosituissa ravintoloissa käyminen, hienojen autojen ajaminen ja silmää tekevien ihmisten tapaileminen olivat kirjailijan mieleen.

– Lopulta James Bond on vain Ian Flemingin omakuva. James Bond on sellainen kuin Fleming olisi itse halunnut olla, jos hän olisi ollut vakooja. Bondilla on ihan samanlainen maku kuin Flemingillä oli, Duns sanoo.

Lähteet: Agent of Influence: Antony Terry and The Shaping of Cold War, Fact and Fiction (Jeremy Duns 2018). Saatavilla Amazon-verkkopalvelussa. Antony Terryn muistokirjoitus, Independent 1992. IS Arkisto.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt