Uusi Leijonakuningas saa ensi-iltansa myös Suomessa – alkuperäinen elokuva oli sukupolvikokemus ja taloudellinen menestys Disneylle

Julkaistu:

”Renessanssiajan” elokuvat Aladdinin ja Leijonakuninkaan johdolla pelastivat Disneyn 80-luvun flopin jälkeen.
Disney-klassikko Leijonakuninkaan uusi versio saa Suomessa ensi-iltansa keskiviikkona.

Simba-leijonasta kertova elokuva on odotettu, sillä kun Disneyn alkuperäinen animaatioelokuva Leijonakuningas sai maailman ensi-iltansa vuonna 1994, siitä tuli nopeasti sukupolvikokemus.

Pelkästään Suomessa Leijonakuninkaan näki elokuvateattereissa 462 058 katsojaa vuosina 1994–1995.

Erityisesti Simban isän Mufasan kuolema kosketti samaan tapaan kuin Bambin (1942) äidin kuolema aiempia sukupolvia. Lisäksi elokuvan tarttuvat musiikkikappaleet ovat jääneet elämään.

Afrikan savanneille sijoittuvassa animaatiossa ei nähty ainoatakaan ihmishahmoa ja siitä puuttuvat myös kaikki viittaukset ihmisiin. Eläinten kiehtova maailma myi kuitenkin ennätyksellisesti sekä lippuluukuilla että oheistuotteissa, vaikka samaan aikaan teossa oli toinen elokuva Pocahontas, josta tekijät odottivat kenties isompaa hittiä ja jonka tekeminen kiinnosti Disneyn kokeneempaa kaartia Leijonakuningasta enemmän.

Maailmanlaajuisesti elokuva on tuottanut 960 miljoonaa dollaria, ja se on siten edelleen Disneyn toiseksi tuottoisin pitkä piirroselokuva heti uudempaa sukupolvea edustavan Frozenin (2013) jälkeen.

Leijonakuninkaan ilmestyttyä ja noustua suursuosikiksi Disneyn uutisoitiin netonneen pelkästään vuoden 1994 aikana miljardi Yhdysvaltain dollaria elokuvaan liittyvillä oheistuotteilla.


New York Timesin mukaan oheistuotteita myös markkinoitiin aiempaa tehokkaammin. Esimerkiksi hampurilaisjätti Burger Kingin lastenaterioiden myynti kasvoi moninkertaiseksi, kun aterian kylkiäisenä sai Leijonakuningas-leluja.

Aikakauteen, jolloin alkuperäinen Leijonakuningas ilmestyi, onkin viitattu Disney-renessanssina. Tällä tarkoitetaan vuosien 1989–1999 väliin jäävää ajanjaksoa. Disney julkaisi tuolloin kymmenen elokuvaa, jotka menestyivät hyvin paitsi rahallisesti, myös kriitikoiden silmissä.

Renessanssielokuvissa, kuten Pienessä merenneidossa (1989) ja Herkuleksessa (1997), taustalla oli tunnettuja satuja tai mytologioita, kuten myös Disneyn animaatioiden edellisellä suurella loiston kaudella, joka ajoittui 1930–1950-luvuille.


Menestyksekkäimmiksi renessanssikaudella nousivat peräkkäin ilmestyneet ja nyt uudelleen versioidut Aladdin (1992) ja Leijonakuningas. Viimeistään näiden kahden menestys oli balsamia Disneyn haavoihin, kun vuonna 1985 ilmestynyt Hiidenpata floppasi niin pahasti, että Slaten mukaan Disneyn kuolinisku oli jo lähellä.

Leijonakuningas poikkeaa muista renessanssikauden elokuvista sikäli, että selkeää alkuperäistarinaa ei ollut. Mirrorin mukaan tarinassa on kuitenkin löyhiä yhteyksiä Shakespearen Hamletiin, mutta ovatpa jotkut verranneet sitä myös Bambiin.

Elokuvaa on pidetty onnistuneena siksi, että siinä on sekä iloisia että surullisia hetkiä sekä rutkasti huumoria, joten se voi nostattaa katsojan silmänurkkaan sekä ilon- että surunkyyneleitä.

Toiseksi suosion syyksi on arvioitu sitä, että Leijonakuningas viehätti myös poikia ja aikuisia, kun taas aiemmin ilmestyneet Pieni merenneito ja Kaunotar ja Hirviö olivat klassisina prinsessatarinoina kenties enemmän tyttöjen mieleen.

Disneyn renessanssielokuville on ominaista myös musikaalimaisuus. Ei siis ole sattumaa, että myös Leijonakuningas muistetaan erityisesti musiikistaan, jolla on kahmittu myös Oscareita ja Golden Globe -pystejä.

Elton Johnin ja Tim Ricen Can You Feel the Love Tonight -balladi soi yhä säännöllisesti radiossa. Se voitti vuoden 1995 parhaan elokuvan alkuperäislaulun Oscarin.


Parivaljakon käsialaa on myös Circle of Life, joka on niin ikään iskostunut vahvasti ysärilasten mieliin. Elokuva alkaa kappaleen tahtiin ja se soi myös legendaarisessa kohtauksessa, jossa Rafiki-apina nostaa pienen Simban Jylhäkalliolla yläilmoihin esitelläkseen tulokkaan häntä katsomaan tulleille elämille.

Edellisten varjoon ei jää myöskään rakastetun parivaljakon, mangusti Timonin ja pahkasika Pumban, tutuksi tekemä letkeä Hakuna matata -rallatus.

Nyt ensi-iltansa saavassa uudessa Leijonakuninkaassa kuullaan Aladdinin tapaan alkuperäisestä elokuvasta tuttuja lauluja, mutta mukana on myös uutta musiikkia.

Vanhasta kaartista uudessa näytellyssä Leijonakuninkaassa on sen sijaan jäljellä enää ääninäyttelijä James Earl Jones, joka lainaa jo toistamiseen äänensä Simban isälle Mufasalle.

Toisin kuin piirretyssä Leijonakuninkaassa, tulevan elokuvaversion kaikkien leijonien ääninäyttelijät ovat afroamerikkalaisia. Simbana kuullaan Donald Gloveria ja Nalana R&B -tähtenä paremmin tunnettua Beyoncé Knowles-Carteria.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt