Heidi Blåfield nousi nuorena elokuvatähdeksi, mutta hänen kohtalonsa oli myös kuolla vain 31-vuotiaana – viimeisen kesän tapahtumat jäivät mysteeriksi - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Heidi Blåfield nousi nuorena elokuvatähdeksi, mutta hänen kohtalonsa oli myös kuolla vain 31-vuotiaana – viimeisen kesän tapahtumat jäivät mysteeriksi

Heidi Blåfield oli 1920-luvun mykkäelokuvien tähtinäyttelijä, joka valloitti myös Kansallisteatterissa. Lentolupakirjankin suorittaneen näyttelijättären elämä päättyi 31-vuotiaana.

Näyttelijä Heidi Herala, 59, on 20-luvun näyttelijätähden Heidi Blåfieldin tyttärentytär.

29.6.2019 18:11

Näyttelijä Heidi Blåfieldin (1900–1931) elämäntarina on koskettava, mutta ei edes Heidi Herala tiedä läheskään kaikkea isoäidistään, jonka kohtalona oli kuolla aivan liian nuorena.

– Hän oli kaunis ja herkkäpiirteinen näyttelijätär, jolla oli myös huumorintajua ja rohkeutta, näyttelijä Heidi Herala kertoo mielikuvasta, joka hänellä on äidinäidistään.

Heidi Blåfield näytteli 1920-luvulla naispääroolin kuudessa mykkäelokuvassa. Yksi hänen kuuluisimpia elokuvaroolejaan oli Koskenlaskijan morsiamessa, joka myytiin noin kymmeneen maahan. Kulttuurivientiä ei keksitty eilen, sitä oli myös sata vuotta sitten.

21-vuotiaana Heidi Blåfield pääsi näyttelijäharjoittelijaksi Suomen Kansallisteatteriin. Voi vain kuvitella, miten merkittävää se oli nuorelle tytölle. Työelämän hän oli aloittanut ulkoministeriön konttoriapulaisena.

Näyttelijä Heidi Herala, 59, on 20-luvun näyttelijätähden Heidi Blåfieldin tyttärentytär. Myös hänen äitinsä Marja Korhonen oli näyttelijä, ja teatteriala jatkuu myös Heralan pojassa Lauri Maijalassa.

Mäntässä varattomaan aatelisperheeseen syntyneen Heidi Blåfieldin onni oli sekin, että hänet lähetettiin Helsinkiin keskikouluun. Ehkä vanhemmat aavistivat, että tytär tarvitsee muutakin kuin turvallisen kotiseudun.

Näyttelijän taitonsa Heidi Blåfield pääsi osoittamaan ”koenäytännössä” Elisa Doolittlen roolissa Pygmalion-näytelmässä. Siitä tuli menestys. 1923 hän sai teatteriin vakinaisen kiinnityksen.

Samana vuonna Blåfield teki läpimurron filmitähtenä, kun hän sai naispääroolin Erkki Karun ohjaamissa mykkäelokuvissa: Nummisuutarit ja Koskenlaskijan morsian.

Kansallisteatterissa oli näyttelijänä Jaakko Korhonen (1890–1935), johon Heidi Blåfield rakastui palavasti – tai niin voi ainakin olettaa. He avioituivat 1922.

Myös Jaakko Korhonen näytteli Nummisuutarit- ja Koskenlaskijan morsian -mykkäelokuvissa. Hän oli ylistetty näyttelijä, mutta ehkä hänellä silti otti koville nähdä, miten puoliso sai huomiota. Heidi Blåfield oli lahjakas, mutta myös nuori ja kaunis.

Oiva Soini ja Heidi Blåfield Koskenlaskijan morsiamessa.

Heidi Heralan äiti, näyttelijä Marja Korhonen (1924–2014), oli seitsemänvuotias menettäessään äitinsä, joten hänelle jäi vain vähän muistikuvia kerrottavaksi palvotusta näyttelijätär-äidistään.

Jotakin tietoa Heidi Herala on saanut muun muassa Ruth Snellmanin muistelmista, jossa Heidi Blåfield kuvataan varsin huumorintajuiseksi.

Heidi Blåfieldissä oli haurautta ja herkkyyttä, mutta myös rohkeutta. Koskenlaskijan morsian -elokuvassa hän laski itse kosket, vaikka koskenlaskukohtauksissa olisi voitu käyttää avustajaa.

– 18-vuotiaana hän lähti Tanskaan, jossa hän suoritti lentäjän lupakirjan, Heidi Herala tietää.

Sitä ei tiedetä, miksi nuori nainen lähti Tanskaan aikana, jolloin matkustaminen ei ollut yleinen huvi. Todella harvinaista oli, että nainen halusi lentäjän lupakirjan – ja on vieläkin.

Blåfield kohosikin sitten korkealle, mutta ei lentäjänä, vaan näyttelijän taidoillaan. Hän sai myös myös kaksi tytärtä näyttelijäpuolisonsa kanssa: Marjan ja Heidin. Kuopus Heidi kuoli jo 28-vuotiaana.

– Vanhempiani (Marja Korhonen ja Helge Herala) myös pelotti antaa minulle Heidi-nimi, koska siihen on liittynyt isoja menetyksiä, Heidi Herala tietää.

Heidi Blåfieldin ja Jaakko Korhosen avioliitto kesti kuusi-seitsemän vuotta. Jotakin dramaattista heidän suhteessaan tapahtui, sillä avioerot olivat tuohon aikaan harvinaisia – myös taiteilijapiireissä.

Heidi Korhonen lastensa Marjan ja Heidin kanssa. Marja Korhosesta tuli näyttelijä.

Vaikka Heidi Blåfield oli itsenäinen ja rohkea, ei hän varmasti toivonut yksinhuoltajan osaa.

 Äitinikään ei tiennyt, miksi he erosivat. Hänen näkemys oli, että ero liittyi mustasukkaisuuteen. Jaakko oli hyvin mustasukkainen vaimostaan. Sitä ei tiedetä, oliko siihen aihetta.

– Äitinikään ei tiennyt, miksi he erosivat. Hänen näkemys oli, että ero liittyi mustasukkaisuuteen. Jaakko oli hyvin mustasukkainen vaimostaan. Sitä ei tiedetä, oliko siihen aihetta, Heidi Herala kertoo.

Marja Korhosen äitimuistot liittyivät aikaan, jolloin Heidi Blåfield asui lastensa kanssa Töölössä Sallinkadulla. Hänen mieleensä oli jäänyt ilta, kun he katsoivat pikkusiskon kanssa ikkunasta, miten äiti lähti juhliin pitkä laahus perässään.

– Lapsia hoiti ilkeähkö kotiapulainen, Heidi Herala muistaa äitinsä kertoneen.

Heidi Blåfieldille näyttelijän ura oli tärkeä, mutta kyllä hän lapsiaan rakasti. Äidinrakkaus näkyy vanhoissa valokuvissa siinä, miten hän katsoo lapsiaan.

Heidi Herala muistaa nähneensä valokuvan, jossa Heidi Blåfield ja Jaakko Korhonen ovat lastenklinikalla Marja-tyttärensä luona. Marja oli syönyt hengenvaarallista lipeää Mäntässä, josta hänet ajettiin Arvo Ylpön pelastettavaksi.

– Siinä kuvassa he näyttävät äidiltä ja isältä, eikä näyttelijöiltä.

Heidi Herala on nähnyt isoäidistään myös niin paljon ateljeekuvia, että Heidi Blåfieldin on täytynyt istua usein kameran edessä. Ateljeekuvia ei myöskään otettu hetkessä.

– Hän oli varmasti kiireinen ihminen, sillä siihen aikaan näyttelijät myös ompelivat itse roolivaatteensa, Heidi naurahtaa.

Heidi Heralalla on säilynyt muutamia upeita kuvia isoäidistä.

Keväällä 1931 Heidi Blåfield lähti opintomatkalle Pariisiin. Hän uskalsi elää rohkeasti, ikään kuin hän olisi tiennyt kuolevansa nuorena.

Tietoa ei ole jäänyt siitä, mitä hän matkallaan koki. Ehkä Pariisin kesä tarjosi myös romantiikkaa nuorelle näyttelijättärelle, joka oli vapaa elämään mielensä mukaan.

Kun Heidi Blåfield palasi Suomeen, hänellä todettiin angiinamyrkytys. Rakastettu näyttelijätär kuoli parin päivän kuluttua. Hän oli kuollessaan 31-vuotias.

Heidi Blåfield haudattiin näyttävästi Mäntässä, jonne hänen lapsensa jäivät asumaan isovanhempiensa kanssa. Perheen suru ja ikävä oli varmasti valtava.

Todennäköisesti nuoren näyttelijättären kuolema oli järkytys myös hänen ex-puolisolleen. Heillä oli yhteiset lapset, eikä avioero välttämättä katkaise tunteita.

Näyttelijä Jaakko Korhonen kuoli 1935 leukemiaan. Hän ei halunnut orvoksi jääviä lapsiaan kuolinvuoteelleen, hän halusi suojella heitä uudelta järkytykseltä.

Vanhempansa menettäneille lapsille kerättiin avustusrahaa Kansallisteatterissa Pygmalion-näytelmän lahjanäytöksellä. Marja Korhonen tuskin silloin vielä tiesi, että hänestäkin tulee lahjakas näyttelijä.

Heidi Blåfieldiä voi edelleen ihailla Kansallisteatterissa olevassa muotokuvassa, jossa lukee: Paris 1931. Näyttelijätär toi muotokuvansa mukanaan viimeiseltä matkaltaan.

Heidi Blåfeld näytteli vakituisella kiinnityksellä Kansallisteatterissa.

Muistona rakastetun näyttelijättären Pariisin matkalta on myös silkkihuivi, joka on Helsingin Kaupunginteatterissa hänen lapsenlapsensa pukuhuoneessa. Kesällä Heidi Herala näyttelee Heinolan kesäteatterissa.

– Äitini kuoleman jälkeen konservoin huivin. Mutta paljetit varisisivat pitkin lattiaa, jos käyttäisin sitä, Heidi Herala tietää.

Heidi Heralalla on isoäidistään muistona myös pitkiä helmiä ja pienenpieni iltalaukku.

– Sydämeni sykähtää aina Kansallisteatterissa käydessäni, kun ajattelen, että täällä hän teki työtään.Voi, kun olisimme tunteneet toisemme!

Heidi Blåfield ei ehtinyt nähdä, miten hänen tyttärestään ja lapsenlapsestaan tuli arvostettuja näyttelijöitä. Teatterielämässä vaikuttaa myös ohjaaja Lauri Maijala – Heidi Blåfieldin lapsenlapsenlapsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?