Maailman suosituimmaksi sarjaksi hetkessä noussut Chernobyl mykistää katsojansa – näin todenmukainen se oikeasti on - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Maailman suosituimmaksi sarjaksi hetkessä noussut Chernobyl mykistää katsojansa – näin todenmukainen se oikeasti on

Chernobyl on noussut hetkessä tämän hetken suosituimmaksi sarjaksi.

Julkaistu: 6.6.2019 7:06

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta käsittelevä minisarja sekoittaa hyytävällä tavalla faktaa ja fiktiota. Ja saa kysymään, kuinka paljon?

Huhtikuun 26. päivä 1988 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tutkinnanjohtaja Valery Legasov (Jared Harris) äänittää nauhat, joissa kertoo vaiettuja faktoja tasan kaksi vuotta sitten tapahtuneesta onnettomuudesta.

– Mikä on valheiden hinta, hän kysyy.

Legasov piilottaa kasetit takapihalleen. Kello 1:23:45 hän tekee itsemurhan.

1:23:45 on myös HBO:n uutuussarja Chernobylin ensimmäisen jakson nimi. Sarja kertoo Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sitä seuranneista tapahtumista reilut 30 vuotta sitten. Viisiosainen minisarja perustuu tositapahtumiin, muttei ole dokumentti. Sen tapahtumat ovat dramatisoituja.

Neuvostoliittolainen ydinfyysikko Valery Legasov on oikea henkilö. Hän teki oikeasti itsemurhan, tosin vasta 27.4.1988. Legasovin oli tarkoitus esitellä tutkintansa tulokset ydinvoimalaonnettomuuden syistä seuraavana päivänä.

Myös muut sarjan päähenkilöt, kuten tarinan roistoksi leimattu laitosyksikön varapääinsinööri Anatoly Dyatlov (Paul Ritter) ja neuvostoliittolainen poliitikko Boris Shcherbina (Stellan Skarsgård) ovat oikeita henkilöitä.

Sen sijaan ydinfyysikko Ulana Khomyukin (Emily Watson) fiktiivinen hahmo on luotu edustaman kaikkia tiedemiehiä, jotka tekivät pelottomasti ja rohkeasti töitä tilanteen selvittämiseksi.

Tiistaina julkaistiin sarjan viides ja viimeinen osa. Jo viikkoa aiemmin se kiilasi laajimmaksi elokuva- ja tv-sarjojen tietokanta The Internet Movie Databasen suosituimmaksi ja parhaiten arvostelluksi sarjaksi jopa Game of Thronesin ohi.

– Tämä sarja ei esitä olevansa mitään: se on karu, tyly ja totta, Chernobyliä ylistetään sosiaalisessa mediassa.

Ongelmana on se, että vaikka Tšernobylin ydinonnettomuus on totista totta, sarja ei ole.

Chernobyl kuvattiin pääosin Liettuassa. Siinä ukrainalaista Prypjatin kaupunkia esittää Fabijoniškėsin kaupunginosa Vilnassa.

Ydinvoimalakohtaukset kuvattiin sarjassakin mainitussa Ignalinan ydinvoimalaitoksessa, joka suljettiin 2009. Ignalinan laitos muistuttaa niin merkittävästi Tšernobylin ydinvoimalaa, että sitä on kutsuttu ”Tšernobylin siskoksi”. Moskovaan sijoittuvat kohtaukset kuvattiin Kaunaksessa.

On selvää, että tositapahtumiin perustuvaa sarjaa katsoessa totuuden ja dramatisoinnin raja häilyy. Se häilyy taitavasti, mutta osittain se tukee sitkeitä onnettomuuteen ja sen jälkipyykkiin liittyviä myyttejä.

Näistä myyteistä ja sarjaan eksyneistä virheistä Jaakko Leppänen tietää paljon. Reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessorina VTT:llä työskentelevä Leppänen kirjoittaa Fissioreaktori-nimistä blogia, jossa hän on aiemmin käsitellyt muun muassa Tšernobylin onnettomuuden syitä ja seurauksia.

Sarjan alettua HBO:lla Leppänen huomasi kävijämäärien nousua vanhoissa teksteissään. Syntyi idea siitä, että Tšernobylistä voisi kirjoittaa sarjan tapahtumien kautta.

– Kirjoituksen tarkoitus ei varsinaisesti ole nostaa esille epäkohtia juonessa, vaan käydä läpi todellisia tapahtumia ja näiden taustoja dramatisoitujen kohtausten rinnalla, hän tarkentaa.

Kolmannessa jaksossa pelätään, että sulanut sydänmassa aiheuttaisi vetypommiluokan höyryräjähdyksen reaktorirakennuksen sisällä. Tämä tarkoittaisi, että Valko-Venäjä ja Ukraina muuttuisivat täysin asuinkelvottomiksi vähintään sadan vuoden ajaksi.

Leppäsen mukaan kohtaus on sarjan räikeintä dramatisointia. Siinä piilee totuuden siemen, mutta mittasuhteet ovat hyvin pielessä.

– Tämä on yksi tunnetuista Tsernobyl-myyteistä, joka on kiertänyt aiheeseen liittyvissä keskusteluissa jo vuosia, hän sanoo.

– Tšernobylissä höyryräjähdystä pelättiin todennäköisesti siksi, että se olisi levittänyt lisää radioaktiivisia aineita laitosalueelle vaikeuttaen jo muutenkin lähes ylivoimaiseksi osoittautuneita pelastustöitä. Jossain vaiheessa historiaa totuus on kuitenkin vääristynyt sellaiseen muotoon, että sydänsulan päätyminen altaaseen olisi voinut aiheuttaa ydinräjähdyksen.

Leppänen on eritellyt blogissaan jaksokohtaisesti analyysien lisäksi yksityiskohtia, joissa fakta eroaa fiktiosta. Niitä on jaksokohtaisesti useita.

– Suurin pettymys oli kuitenkin se, että käsikirjoitus sortuu toistamaan yleisesti tunnettuja onnettomuuteen liittyviä myyttejä, jotka eivät todellisuudessa pidä paikkansa, hän toteaa.

– Muutamassa kohtauksessa asiavirheet ovat niin epäloogisia, että yksinkertaistettu fysiikka pikemminkin vaikeuttaa tapahtumien ymmärtämistä.

Leppänen käsittelee blogissaan muun muassa toisessa jaksossa esitettyä kohtaa, jossa Legasov selittää ydinreaktorin toimintaperiaatetta Shcherbinalle helikopterimatkalla Moskovasta Tšernobyliin.

– Kuvauksessa menevät sekaisin neutronit ja atomit, tosin myöskään vuorosanojen käännös ei ole paras mahdollinen. Fissio ei tapahdu kahden uraaniatomin törmätessä toisiinsa, vaan ytimen absorboidessa neutronin.

Painostavatunnelmaisessa sarjassa annetaan myös monessa kohtaa ymmärtää, kuinka tuhannet miehet astelevat pelastustöissä käytännössä kuolemaansa. Oikeasti akuutti säteilysairaus diagnosoitiin onnettomuuden jälkeen 134 henkilöllä. Heistä 28 kuoli seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana. Pidemmän ajanjakson kuolleisuutta ja vaikutuksia säteilylle altistuneisiin on vaikea arvioida.

Chernobyl-sarjaa kuvattiin pääosin Liettuassa. Prypjatin kaupunkia esittää vilnalainen kaupunginosa Fabijoniškės.

Juonen edetessä sarja ottaa suurempia harppauksia fiktion suuntaan vaikuttavan draaman kaaren säilyttämiseksi. Tällaisia ovat muun muassa henkilöhahmojen väliset suhteet.

– Olen huomannut, että monia tapahtumia on yhdistelty tai käsikirjoitettu esimerkiksi hieman erilaiseen aikajärjestykseen kuin todellisuudessa. Juoni keskittyy aika paljon yksittäisiin henkilöhahmoihin, joille on ehkä annettu todellista suurempi rooli. Nämä ovat ihan ymmärrettäviä muutoksia.

Leppänen painottaa, ettei sarjaa tule ajatella dokumenttina. Parhaiten se onnistuu hänen mukaansa visuaalisessa toteutuksessa.

– Juoni on mielenkiintoinen, kun vaan pitää mielessä, että kyse on tositapahtumiin perustuvasta fiktiosta, Leppänen pohtii.

– Mutta jos mielenkiinto herää, kiinnostusta voi seurata halu ottaa asioista paremmin selvää.

Fissioreaktori-blogi: www.fissioreaktori.wordpress.com/

Boris Shcherbina (Stellan Skarsgård), Valery Legasov (Jared Harris) ja Ulana Khomyuk (Emily Watson) ovat sarjan päähenkilöitä.

Anatoly Dyatlov (Paul Ritter, vasemmalla) on tarinan roisto.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?