Selviytyjät-Miska menetti äitinsä vain 12-vuotiaana – murtuu muistellessaan viimeistä hetkeä kotona: ”Katsoin, että pihalla oli ambulanssi”

rac

Julkaistu:

Selviytyjät avautuvat toisilleen elämänsä kipukohdista.
Ensi sunnuntaina Selviytyjien jäljellä olevat kilpailijat ovat viettäneet viidakossa lähes kuukauden päivät. Keskenään lähentynyt porukka päätyy keskustelemaan avoimesti heidän elämäänsä vaikuttaneista traagisista käänteistä.
  • Voit katsoa katkelman ohjelmasta yllä olevalta videolta.
Miska, 23 vuotta, kertoo kokeneensa elämässään valtavan suuren menetyksen poikkeuksellisen nuorella iällä. Tubettajan äiti menehtyi, kun hän oli vain 12-vuotias.

– Suurin vastoinkäyminen, mikä mulla on elämässä ollu oli se, kun äidillä oli se syöpä. Sitä kesti kaksi vuotta ja hän menehtyi sitten siihen. Sen ympärillä pyöri tavallaan oma elämä monta vuotta, hän kertoo.


Kahteen vuoteen mahtuu paljon kipeitä muistoja.

– Muistan, kun mun äitini oli tarkoitus tulla kotiin vihdoin sairaalasta, ja kaikki oli silleen, et jee, hän pääsee himaan. Mä en muista, et pyöräilinkö mä vai kävelinkö kotiin, ja sit mä katoin, että siinä pihalla on ambulanssi.

– Äiti oli kaatunut heti kun oli päässyt himaan, ja sit oli särkynyt lasiovi, ja sitten takaisin vaan sairaalaan. Ei tainnut edes päästä sen jälkeen pois sieltä, Miska muistelee muiden kuunnellessa vakavina.

Tarinasta ällistynyt Virpi kysyy Miskalta, mitä 12-vuotiaan lapsen päässä pyöri tällaisten kokemusten aikana.

– Ei 12-vuotiaana voi hirveästi prosessoida sellaista, jos toinen voi niin huonosti, hän vastaa.

– Hankalinta oli ymmärtää, mitä tulisi tehdä pärjätäkseen. Se oli ehkä kaikista vaikeinta siinä, Miska sanoo kameroille myöhemmin.

Myös Tuuli kertoo, että hänen elämänsä raskain paikka on ollut oman veljen menettäminen vuonna 2007. Juha-veli oli menehtyessään vain reilu nelikymppinen.

– Se oli kilpirauhasen syöpä. Se oli viis kuukautta ja sit hän... Tuuli kertoo muille ääni särkyen.

– Se on vielä sen sortin syöpä, että niistä on tosi harva huonolaatuisia. Niin tää oli sit just se.


– Kerkesittekö te sitten hyvästellä kunnolla? kysyy Virpi.

– No joo, mutta olihan se semmoista, että se ajatus oli koko ajan, että toivoa on. Sit vaikka sanottiin, että se on pahanlaatuinen, niin sitten kuitenkin sitä toivoa halusi ylläpitää, Tuuli sanoo kyyneleet silmissään.

Haastattelussa Tuuli kertoo, että Juha-veljeä muistellaan aina yhdessä perheen mökillä, josta löytyy paljon esimerkiksi tämän istuttamia puita.

– Siellä sitten mietitään Juhaa tiukasti, Tuuli sanoo itkien.