Näin Matti Rönkä valmistautuu vaali-iltaan – paljastaa hellyttävän rituaalin Sami Borgin kanssa

Julkaistu:

Vaalit
Vaali-illat ovat Ylen tuloslähetyksen isännälle Matti Röngälle suurta juhlaa – vaalituloksesta riippumatta. Tuloslähetysten tuottajasta tuli 2004 myös tv-lähetysten vetäjä. Kolme iltaa on jäänyt mieleen ylitse muiden.
Eduskuntavaalit 2019 – tulosilta, sunnuntaina 14.4. TV1 klo 19.30 & 20.50.

Vaaliasetelmat ovat vuosien aikana muuttuneet, mutta yksi on pysynyt vakiona 15 vuotta: Ylen tulosillan isäntänä on kunnallisvaaleista 2004 al­kaen ollut Matti Rönkä.

Röngän vaali-ilta sujuu tutulla reseptillä. Aamu alkaa äänestämisellä ja hyvän vireen takaavalla ulkoilulla.

Tv-studiolle hän suuntaa alku­ilta­päivästä, jolloin on harjoitukset.

Yksi päivän perusrutiineista koskee ”rakasta vierustoveria” Sami Borgia, joka aloitti vaali­asiantuntijana EU-vaaleissa 1999.

– Sidon hänelle lempeän veljellisesti kravatin solmun, että se tulee kohdalleen, ja katsotaan taskuliinat kuntoon. Tämä on meille sellainen yhteinen tuokio, jota odotamme.

– Ehkä se kuvastaa meidän molemminpuolista luottamusta toisiimme.


Tuloslähetyksen tuottajana Rönkä aloitti jo Kunnallisvaaleissa 1992.

– Vaali-illathan ovat minulle suurta juhlaa ja sykähdyttäviä tapahtumia. Sen kannalta on aivan yhdentekevää, miten vaaleissa sinänsä käy, Rönkä muistuttaa heti kärkeen.

Tulosiltaa hän lähestyy ensisijaisesti tv:n tekijän näkökulmasta.

– Vanha urheiluohjaajan rukous menee näin: ”Hyvä Jumala, ihan sama, kuka voittaa, mutta anna sen näkyä kuvissa!”, hän letkauttaa.

Kolme vaali-iltaa ovat tässä mielessä olleet Röngälle ylitse muiden.

Presidentinvaalit 1994

Presidentinvaalien 1994 toisen kierroksen hän muistaa erityisen juhlavana: silloin jännitettiin, valitaanko presidentiksi Martti Ahtisaari vai Elisabeth Rehn.

– Se oli ensimmäinen aito, suora kansanvaali. Mauno Koivisto oli valittu edellisellä kerralla vielä kaksiportaisesti valitsijamiesten avulla.

Ääniosuudet olivat vieläpä yllättävän lähellä toisiaan: Ahtisaari voitti Rehnin lopulta prosentein 53,9–46,1.

– Ylen Iso paja toimi silloin media­keskuksena. Tuottajana tuli sellainen olo, että kaikki onnistui todella hienosti tekijöiden kannalta.


Tietoyhteys poikki

Täysin eri tavalla jännittävissä tunnelmissa oltiin seuraavana vuonna eduskuntavaali-iltana.

– Silloin tapahtui se, minkä ei pitänyt olla mahdollista: kun ennakkoäänten tuloksen piti kello 20 tulla, tietoyhteys meni poikki. Sitä kesti ehkä kaksi minuuttia – mutta ne olivat pitkiä ja karmaisevia minuutteja.

– Se oli sydämenpysäyttävä tilanne. Tarmo Ropponen sanoi reilusti, että nyt meillä on piuha poikki.

Vuonna 1995 elettiin aikaa ennen sosiaalista mediaa.

– Nykyään some olisi tuollaisessa tilanteessa täynnä viestejä sensuurista tai väärinkäyttöepäilyksistä. Rönkä arvelee.

Sen jälkeen yhteydet oikeusministeriön laskentajärjestelmään ovat pelanneet ”äärettömän nopeasti”.


Perussuomalaisten jytky

Voimallisesti Rönkä muistaa myös Timo Soinin perussuomalaisten jytkyn eduskuntavaaleissa 2011.

– Siinä koko asetelma meni uusiksi: ilmapiiri ja se, mitä mielipidemittaukset olivat siihen asti näyttäneet.

Eduskuntaan perussuomalaiset saivat silloin 39 paikkaa: lisäystä tuli 34 paikan verran.

– Niin suurta nousua oli etukäteen mahdoton nähdä. Se muutti paljon analyysitapaa ja sitä, miten gallupmittauksia käsitellään.


Rikoskirjailijana Rönkä ymmärtää myös draaman päälle. Tv-ohjelman kannalta paras ennakkoäänten laskentatulos klo 20.00 olisi sellainen, jossa jännitys säilyisi mahdollisimman pitkään.

– Niin tasainen tulos, että kärkijärjestystä ei voisi sanoa ja että sama säilyisi, kun vaalipäivän ääniä lasketaan, Rönkä toivoo.

Viiden suurimman puolueen tämän hetken keskinäistä kilpa-asetelmaa hän kutsuu kiihottavaksi ja jännittäväksi.

– Näistä lähtöasetelmista tulee draamaa kyllä riittämiin ilman, että tarvitsee enempää toivoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt