Tältä näyttää kolmen jäähallin kokoinen Tuurin kyläkauppa – Vesa Keskinen esittelee luksussviitin, yksisarvisteeman ja enkelipatsaat

rac

Julkaistu:

Tuuri
Vesa Keskinen loi Tuuriin Onnenkylän tarinan. ”Kärsimättömänä ihmisenä haluan tehdä kaiken aina heti ja isosti”, Vesa Keskinen kertoo.
Ravintola OnnenKivi, hotelli OnnenTähti, karavaanarialue Onnela, sisäänkäynnin edessä kohoava OnnenKenkä-monumentti.

Onni tuntuu olevan vahvasti läsnä, kun kaarramme Suomen suosituimpiin matkailukohteisiin lukeutuvan Tuurin Kyläkaupan eteen. Paikka tuntuu heti ensisilmäyksellä enemmän nähtävyydeltä kuin kyläkaupalta.

Edessämme avautuu valtava sininen palatsi, jonka eteen on parkkeerattu suuri musta limusiini. Auton kyljessä lukee pandankokoisin kirjaimin ”Kyläkaupan pandat”.


Alati kasvava Kyläkauppa on nykyään peräti kolme kertaa Hartwall-areenan kokoinen, ja paikan omistajan Vesa Keskisen mukaan maailman suurin yhdessä kerroksessa oleva tavaratalo. Se kertonee jotain paikan mittasuhteista.

Keskisen omistuksessa paikka on ollut 25 vuotta, ja tänä aikana Kyläkaupan pinta-ala on kasvanut 6 000 neliöstä 86 000 neliöön.

Palatsimainen julkisivu valmistui 2017.

Kun astumme sisään palatsimaisista pääovista, vastassa on valtava, kullanvärinen, erikoisin krumeluurein koristeltu aula pylväineen, kirjavine lattialaattoineen ja kattokruunuineen.


Aulan takana avautuu koko seinän kokoinen yksisarvismaalaus.

Aulassa vastassa ovat Vesa Keskinen ja hänen vaimonsa Jane. Aivan aluksi Vesa esittelee ylpeänä massiivista yksisarvismaalausta, joka on hänen suunnitelmiensa pohjalta toteutettu.

– Olen fantasiaihminen ja rakastan science fictionia. Toteutan tässä paikassa itseäni. Halusin rakentaa tästä satumaailman, Vesa selvittää taulua katsellessaan.

– Aluksi mietin, mihin satuolentoon ei liity missään päin maailmaa negatiivisuutta. Tutkin symbolikirjoja ja löysin yksisarvisen. Siihen liittyy myös tämä yksisarvisen kenkä, eli hevosenkenkä, joka näkyy niin ikään monissa paikoissa.

Kaikki Onnen-alkuiset paikannimet liittyvät Tuuriin, joka tarkoittaa onnea.

– Koska olemme Tuurissa, niin loin Onnenkylän tarinan. Sen historia on outo juttu. Tarina tuli aikoinaan mieleeni ihan yhtäkkiä, ja kirjoitin sen silloin vanhanaikaiselle kommunikaattorille parissa kymmenessä minuutissa. Tarinaan liittyy myös onnetar ja onnenenkeli.


Useat onnenenkelipatsaat tulevat vastaan kävellessämme pitkin tavarataloa. Matkan varrella näkyy myös kattoon maalattu pilvitaivas, palmuja, autoja, hevosenkenkiä ja pylväitä.

– Kirjoittelen ja suunnittelen ideoita paperille, mutta totta kai minulla on hyvät suunnittelijat, toteuttajat ja yhteistyötahot, Vesa sanoo katsellessaan ympärilleen.


300 metrin kävelymatkalla tavaratalon päästä päähän ohitamme valtavan Tavarapuodin, Ruokapuodin, hotellin ja saavumme lopulta Miljoona Rock -ravintolaan, jonka seinällä on mm. Ville Valon Vesalle lahjoittama 50-vuotislahja, HIM:in levynkannesta tehty maalaus.

Kaikki, mikä edessämme näkyy, on Vesa Keskisen aikaansaannosta.

– Tämä on minun elämäni: olen itsensätoteuttajatyyppi ja kärsimättömänä haluan tehdä kaiken aina heti ja isosti, Vesa selvittää.

– Jos olisin halunnut tehdä enemmän rahaa, en olisi tehnyt tätä. Mutta olen pystynyt maksamaan velat ja rikkomaan ennätyksiä ja rajoja.


Ennätykset tuntuvatkin kiinnostavan Vesaa, joka keksii milloin mitäkin kisaa Miss Miljoonasta Miljoonapilkkiin.

– Järjestin juuri kisan siitä, että jos joku löytää jostain päin maailmaa suuremman yhdessä tasossa olevan tavaratalon kuin tämä on, niin voittaja saa miljoonan sentin lahjakortin. Kukaan ei löytänyt.


Töiden lisäksi Vesan elämään kuuluvat erottamattomasti myös vaimo Jane ja parin lapset Maria, 5, ja Toivo, 3.

– Kun Jane tuli elämääni, niin elämäni on seestynyt. Olen hyvin tyytyväinen elämääni, Vesa sanoo Janen nyökytellessä vieressä.

– Kun tulin 19-vuotiaana Kyläkauppaan töihin, niin silloinen myyntipäällikkö opetti, että älä mene naimisiin alle 30-vuotiaana, vaan elä! Näin myös tein. Jos villi elämä jatkuu pitkään, niin ei tule enää myöhemmin viidenkympin villitystä! 51-vuotias Vesa naurahtaa.


Brasilialaissyntyinen Jane on haastavien vuosien jälkeen rakastunut Suomeen ja tekee lujasti töitä kotoutuakseen kunnolla.

Kun lapset ovat päivähoidossa, Jane opiskelee suomen kieltä ja työskentelee Kyläkaupassa, jossa kielen harjoittelu sujuu hyvin asiakkaiden kanssa.
Jane aloitti työnsä Kyläkaupan vaateosastolla viime kesänä.

– Tykkään laittaa vaatteita esille ja työskennellä niiden parissa, Jane kertoo.

Työajalla Jane ja Vesa eivät toisiaan juuri näe, sillä Vesa tekee hommia ympäri Kyläkauppaa. Janella on myös oma pomonsa.



Kotona keskitytään ennen kaikkea lapsiin. Koti sijaitsee aivan kaupan pihapiirissä.

Perhe on suurimman osan ajasta keskenään. Jane ja Vesa ovat viettäneet ainoastaan kaksi yötä erossa lapsistaan.

– Kun Janen äiti tulee seuraavan kerran käymään, niin silloin otamme vähän omaa aikaa. Janen äiti saa käydä täällä aivan liian harvoin, koska Suomen lain mukaan hänen pitää odottaa aina välissä puoli vuotta, että saa tulla takaisin Suomeen, Vesa harmittelee.


Jane kaipaa aika ajoin elämää aurinkoisessa Brasiliassa, sillä pitkä talvi Tuurissa tuntui jälleen pitkältä.

– Täällä on niin kylmää ja pimeää, enkä halua olla talvella ulkona. Haluaisin nähdä auringon joka päivä, Jane myöntää.

Perhe kävi kuitenkin talviaikaan hiihtämässä ja pulkkamäessä, jonka Vesa järjesti Kyläkaupan parkkipaikan pihaan. Jane käy myös ratsastamassa.

Vesan uusin projekti Kyläkaupassa on 600 neliön kokoinen lasten sisäleikkipuisto, jossa perhe voi jatkossa viettää vaikkapa sateisia kevät- ja kesäpäiviä.

– Sen tekeminen ei ollut halpaa lystiä, mutta se on lapsille kiva paikka, Vesa miettii.

Kevään mittaan tapahtumat kasvavat entisestään, ja kesällä Kyläkaupan pihasta löytyy muun muassa lapsille tarkoitettu Miljoona Tivoli.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt