Uutuussarjassa nähtävä Suomen supernanny jyrähtää – ruutuaika on suomalaisperheissä iso ongelma: ”Se vie lasten itsetunnon”

Julkaistu: , Päivitetty:

Supernanny Suomi
Suomalaisperheiden ongelmiin televisiossa tarttuva Suomen supernanny Pia Penttala on äärimmäisen huolissaan nykypäivän lasten ruutuajasta. – Se on todella iso ongelma.
Suomi saa vihdoin oman supernannynsa, kun uutuussarja Supernanny Suomi starttaa Avalla 5. maaliskuuta.

Suomen supernanny on Pia Penttala, ylemmän erityistason psykoterapeutti, joka on työskennellyt lastensuojelun parissa yli kaksikymmentä vuotta.


Penttalan esikuva on brittiläinen lastenhoitaja Jo Frost, jonka vuonna 2004 startannut Supernanny-sarja on ollut huippusuosittu niin Briteissä kuin Yhdysvalloissa.

Frost on auttanut vanhempia jo vuosia saamaan huonosti käyttäytyvät lapsensa kuriin.

Kolmen aikuisen lapsen äiti Pia Penttala myöntää, että nykypäivän vanhempien haasteet ovat hyvin suuret. Niitä tullaan näkemään suomalaisversion jaksoissa.

– Jos olisi tänä päivänä pienten lasten vanhempi, tarvitsisin varmaan seitsemän Joe Frostia, Penttala napauttaa IS:n haastattelussa.

– Tämän päivän vanhemmilla on isot haasteet suoriutua siitä, että lapset ovat diginatiiveja ja aikuiset eivät. Olemme murroksessa, jossa toimintamalleja vasta opetellaan. Myös aikuisten työmaailma on tosi raadollinen. Nostan hattua kaikille vanhemmille!

Suurin haaste on liika ruutuaika

Digiaikaan liittyvät ongelmat tulivat esiin myös Supernanny Suomi -ohjelmaan lähetetyissä hakemuksissa, joissa pyydettiin supernannyn apua.

– Todella iso ongelma on lasten ruutuaika. Ruutuaikaongelmat näkyivät lähes jokaisessa hakemuksessa, Penttala kertoo.

– Ongelmat ilmenevät vuorovaikutuksen vähenemisenä perheen sisällä ja sitä kautta empatian ja sen välittämisen vähenemisenä. Se taas johtaa siihen, että lapsi jää tyydyttymättömäksi tällä alueella, ja se vaikuttaa itsetunnon ja omanarvontunnon vähenemiseen. Kyse ei siis todellakaan ole pienestä asiasta.

 

On alakoululaisia lapsia, jotka vain pelaavat pädillä, eivätkä osaa uida tai polkea polkupyörää. Miten sitten menet kaveriporukkaan mukaan, kun et osaa näitä asioita? Pian et enää välitä itsestäsi ja lopulta masennut.

Penttala huomauttaa, että lapsi tarvitsee moninaisen toimintamallin.

– On alakoululaisia lapsia, jotka vain pelaavat pädillä, eivätkä osaa uida tai polkea polkupyörää. Miten sitten menet kaveriporukkaan mukaan, kun et osaa näitä asioita? Penttala kysyy.

– Pian et enää välitä itsestäsi ja lopulta masennut, Penttala kertoo työnsä kautta näkemistään tilanteista.

Suomi on valmis ohjelmalle

Tällaista ohjelmaa ei olisi voinut aiemmin tehdä Suomessa, sillä tuottajan mukaan Suomi ei ole ollut tähän aiemmin valmis.

– Nyt Suomessakin ollaan valmiita tällaiseen ohjelmaan. Suomalaiset ovat olleet hyvin varovaisia tulemaan perheiden ongelmien kanssa esiin, kertoo tuottaja Tiina Hietanen.

Ensimmäisessä jaksossa supernanny tapaa Savolaisten perheen Vantaalta.


Heidi-äiti ja Marko-isä ovat huolissaan 8- ja 10-vuotiaiden poikiensa jatkuvasta pelaamisesta.

Lisäksi pelaamisen aiheuttama levoton käytös ja kiroilu väsyttää ja nolostuttaa vanhempia. Poikien huuto ja kielenkäyttö herättää myös supernannyssä hämmästystä.

Perhe-elämä tuntuu olevan hukassa ja vanhemmat kokevat huonommuutta, koska eivät ole saaneet poikien käytöstä kuriin.

Haasteina ovat rajojen asettaminen pelaamiselle ja vanhempien kunnioittaminen.

Asiaa ei helpota se, että myös äiti pelaa – usein jopa yhdessä poikien kanssa.

 

Ainoa keino oli poistaa kaikki laitteet kotoa. Ensimmäisenä viinakin kaadetaan lavuaariin, kun se on ongelma.

Supernannya mietityttää erityisesti 8-vuotias Julius, jonka omaturvantunto on alhaalla.

– Tilanne vaikutti jo lapsen fysiikkaan ja psyykeeseen, Penttala kertoo tilanteen taustoista.

Penttala joutuu ottamaan tilanteessa tiukat keinot käyttöön.

– Ainoa keino oli poistaa kaikki laitteet kotoa. Ensimmäisenä viinakin kaadetaan lavuaariin, kun se on ongelma.

Lähtökohdat usein samankaltaiset

Penttala sanoo, että lähtötilanteet perheissä on usein samankaltaiset, kun hän saapuu paikalle.

– Kohtasin perheissä paljon ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä. Ei meistä vanhemmista tule kaikkitietäviä siinä vaiheessa, kun saamme lapsia, Penttala huomauttaa.

– Riittää, kun tietää, keneltä kysyä apua ja mihin puhaltaa, kun tulee ongelmia.


Penttalalla itsellään on ollut omat keinonsa silloin, kun hermot ovat kiristyneet etenkin pienten lasten ja teini-ikäisten äitinä.

– Menin makuuhuoneeseen ja purin tyynyä ja mietin, että kyllä tämä tästä.

Monella vanhemmalla tosin loppuu keinot niin totaalisesti, ettei enää tiedä, mitä tehdä.

– Joissakin perheissä tilanne on edennyt siihen, etteivät vanhemmat edes jaksa enää räjähtää. Keinottomuus antaa tilan väistää ja ignoorata ongelman.

Tärkeintä on Penttalan mukaan huolehtia, että perusarki toimii.

– Ehdottomasti jokaisen vanhemman on katsottava, että normiarki sujuu: että herätään, syödään, on harrastuksia, kavereita ja normaaleja leikkejä.

Supernanny Suomi Avalla 5. maaliskuuta alkaen.

Ota kantaa

Olisiko teidän perheessä tarvetta supernannylle?

Kyllä, toistuvasti 33% Ei, hienosti menee 67%
Ääniä yhteensä 7312

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt