Salatut elämät täyttää 20 vuotta! Kun Esko Kovero hyppäsi Ismon saappaisiin, hän ei tiennyt, mihin ryhtyi – näin rooli on muuttanut miestä

1999 oli monella tapaa merkittävä vuosi: Mika Häkkinen voitti toisen F1-mestaruutensa, Günter Grass sai kirjallisuuden Nobelin, Rukajärven tie oli katsotuin kotimainen elokuva ja Salatut elämät alkoi televisiossa.

Salkkarikonkarit Maija-Liisa Peuhu ja Esko Kovero

26.1.2019 10:56

Salattujen elämien ensimmäinen jakso esitettiin MTV3:lla 25. tammikuuta 1999.

Sarja alkoi dramaattisesti, kun poliisiauto kurvasi kuvitteellisella Pihlajakadulla sijaitsevan kerrostalon eteen.

Sarjan kaikkien aikojen ensimmäisestä repliikistä vastasi talonmies Seppo Taalasmaan hössöttävä ja naapureita vahtiva vaimo Ulla Taalasmaa.

– Siis minähän en valita, pois se minusta. Minun puolesta asukkaat voi matkustaa ihan mihin tahtoo, mutta avain pitää jättää, Ulla papatti ja ohjasi kaksi poliisimiestä Tyyne Puustisen ovelle.

Joukkiota odotti asunnossa karmaiseva näky, kun Tyyne Puustinen makasikin kuolleena asuntonsa lattialla ja Salkkareiden ensimmäinen suuri mysteeri oli valmis.

 

Ismoa sarjassa näyttelevä Esko Kovero on ollut mukana alusta asti.

– Onhan se jotenkin käsittämättömän pitkä aika. Yksi sukupolvi on mennyt. Uskomatonta, miten nopeasti aika on kulunut, Kovero huokaa.

Kovero muistelee, ettei sarjasta löydy hänen lisäkseen kovinkaan montaa veteraania.

– Ei niitä kyllä ole. Ai niin, ohjaaja Mäkisen Kimmo on ollut yhtä pitkään kuin minä.

 Ajatella, että katsojamäärät ovat pysyneet 20 vuotta samalla tasolla. Kiitän kaikkia, jotka ovat jaksaneet kulkea tämän pitkän matkan meidän kanssamme. Ilman heitä ei meitäkään olisi.

Ismon tuntevat kaikki. Ja monet sekoittavat edelleen oikean elämän Eskon Salkkari-Ismoon.

– Perheeni on kasvanut julkisuuteen, kuten minä itsekin. He tajuavat, että julkisuus kuuluu tähän työhön, kun melkein joka päivä mun naama heiluu tuolla, Esko nauraa.

– Nykyisin sen asian osaa jo ottaa sillä tavalla, ettei saa joka kerta skitsofreenista kohtausta, kun joku tunnistaa. Se tässä on hyvä juttu, että hahmoni ei ole mikään tähdenlento-Ismo, vaan se on ollut aina siellä. Hahmon viehättävyys perustuu siihen, että se on ja pysyy, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

 

Toinen pitkäaikainen hahmo Salkkareissa on Maija-Liisa Peuhun näyttelemä Ulla Taalasmaa.

– Ulla on ollut sarjassa 15 vuotta. Olin viisi vuotta poissa, vaikka kävinkin välillä tekemässä jonkin pienen kohtauksen, Peuhu laskeskelee.

Peuhukaan ei ota pahakseen, jos hänet tunnistetaan.

– Aina kun mulla on mies mukana, kukaan ei sano mitään. Jos kuljen yksin, niin kavereita on aika paljon, näyttelijä nauraa.

– Kerran menin kauppaan ja kaksi vanhempaa naista rupesi kiittelemään minua kaikesta. Minä olin vähän hämilläni, että mistä he minua nyt kiittelevät. He olivat niin ystävällisiä. Olen saanut myös maahanmuuttajilta paljon ihanaa palautetta. He tulevat kertomaan, että sarja on kiva ja opimme siitä suomea.

 

Salkkareiden ensimmäinen jakso loppui ”cliffhangeriin”, eli yhtäkkiseen lopetukseen, jossa keskushahmot jäävät epätoivoiseen tai epävarmaan tilanteeseen. Cliffhangereiden rakentamisessa Salkkarit on kunnostautunut koko olemassaolonsa ajan. Varsinkin kauden päätösjaksot ovat olleet täynnä jännittäviä ja tapahtumarikkaita juonenkäänteitä ja katsojat ovat joutuneet kesän yli odottamaan, kuinka tilanne kehkeytyy.

Ikimuistoisimpia päätösjaksojen tapahtumia ovat olleet muun muassa se, kun vuonna 2003 Hanna Salin joutui vakavaan autokolariin, 2009 ravintola Kentauri räjähti kesken Ismon ja Sallan vihkimisen ja Eero vaikutti hautaavan raskaana olevan Paulan elävältä, 2013 Peppi, Sergei, Sebastian, Isabella, Helena ja Seppo olivat lentokoneessa, joka syöksyi Siperiaan ja 2014 Katariinan järjestämissä hyväntekeväisyystansseissa ammuskeltiin.

Kun Esko Koverolta kysyy suosikkikäänteitä, näyttelijä hiljenee miettimään pitkäksi aikaa.

– No niitähän on, käänteitä, tällä herralla. Ismon hahmo on siksikin mielenkiintoinen, että hänelle tapahtuvissa asioissa on aina jokin draaman kaari, taistelun paikka, josta selvitään. On tyttären kuolema, ensirakkauden poismeno, sairautta, pelihimoa, Kovero luettelee.

– Rooli on käynyt läpi monenlaista problematiikkaa. Annan hirveästi kreditiä käsikirjoittajille, että he ovat saaneet sen kaaren aina sinne.

 

Kun jotain sarjaa tehdään 20 vuotta, matkan varrelle luulisi mahtuvan monenmoisia kommelluksia. Luulo on väärä, sillä Salattuja elämiä tehdään rautaisella ammattitaidolla.

– Jos tulee moka, siitä selvitään tekemällä kohtaus heti perään uudestaan ja sitten ne unohtuvat, Peuhu tähdentää.

Kovero on samoilla linjoilla tekemisen tasosta:

– Joskus studiossa tavarat eivät osu minne pitäisi ja on niitä lavasteitakin välillä kaatunut, mutta ei nyt ihan niskaan sentään. Tätä tehdään tietyllä rytmillä. On tietty aikataulu ja kuvaukset menevät aika lailla sen mukaan. On vähän tylsää sanoa, että kaikki menee kässärin mukaisesti.

Toki jännittäviäkin hetkiä kuvauksiin on mahtunut.

– No, vaikkapa Kentaurin räjähtäminen. Sen piti onnistua kerralla. Muistan myös yhden joulujakson, jota kuvasimme Luostolla. Siellä oli kohtaus, jossa Ismo upposi lumeen hänen ollessaan hiihtämässä ja sitten irtosi vielä suksi. Se suksi piti saada tulemaan kohti kameraa neitseellisessä lumessa. Siinä oli tv-sarjojen jumalat mukana, että kohtaus onnistui kerralla. Muuten olisi pitänyt siirtää pataljoonan verran ihmisiä uuteen paikkaan yhtä suksikuvaa varten.

 

Salkkareita valmistuu kuusi jaksoa viidessä päivässä. Jaksot kuvataan keskimäärin neljä kuukautta ennen niiden esittämistä. Tätä on tehty kaksi vuosikymmentä. Tänä aikana näyttelijät ovat hitsautuneet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Maijan kanssa näyttelemisessä on parasta se, että hän on todella ammattitaitoinen, pitkän kokemuksen omaava näyttelijä. Joka päivä jaksan ihailla hänen impulsiivisuuttaan. Maija on säilyttänyt leikkisän mielen ja hän on hyvin mielikuvitusrikas ihminen, Kovero kehuu kollegaansa.

– Eskon kanssa parasta on se, että hän on rautainen ammattilainen, Peuhu heittää takaisin.

– Meillä on ollut Ismon kanssa kaikenlaista ja lisää on tulossa, mutta en voi kertoa, että mitä, näyttelijä hymyilee salaperäisesti.

 

Salatuissa elämissä on nähty lukuisa määrä näyttelijöitä. Ovet ovat käyneet kaikkiin suuntiin, kun hahmoja on kirjoitettu ulos ja takaisin sarjaan. Tämä on helppo todeta lukemalla sarjasta kirjoitettuja otsikoita: Yllätyskäänne! Kuollut alkuperäishahmo palaa Salattuihin elämiin. Salkkari-suosikit heräävät kuolleista uuteen kesäsarjaan. Markus palaa tv-ruutuihin haudan takaa.

Kovero ja Peuhu eivät ole koskaan pelänneet, että heidät kirjoitettaisiin yllättäen ulos.

– Se tavallaan kuuluu tähän, Kovero näkee.

– Jos hahmon kaari loppuu, se loppuu. Ismo on tosin aika helppo heittää eri tilanteisiin. Sille roolille löytyy käyttöä. Alkuaikoina sitä tietysti mietti, että pysyisipä sarjassa pidempään. Totta kai sitä mietti, että vieläkö tarjotaan töitä tai olenko valmis jatkamaan. En minä silloinkaan yöuniani menettänyt asian kanssa. Nyt osaa jo ottaa aika löysin rantein, kävi miten kävi.

Peuhu painottaa, että hän ei suo ajatustakaan hahmonsa jatkolle.

– Multa puuttuu sellainen. En pelkää kuolemaa, en ulosjoutumista. Kaikki mitä tapahtuu, kuuluukin tapahtua. Jos tämä loppuu, sitten voi alkaa toteuttaa muita asioita, joita on mielessä.

 

Peuhulle ja Koverolle on täysin selvää, mikä Salkkareissa on parasta: se on työyhteisö.

– Tekemään on valikoitunut ihmisiä, jotka ovat samalla viivalla elämänasenteen ja huumorin kanssa ja se on ensiarvoisen tärkeää. Joskus olen sanonutkin, että tauon jälkeen on kuin tulisi kotiinsa. Ihmiset maskeeraajista tuottajiin ovat muodostuneet hyvin rakkaiksi, Kovero kiittelee.

– Salatut elämät tavoittaa niin paljon ihmisiä, Peuhu lisää.

– Asiat, jotka tulevat sieltä kaiken hälyn keskeltä ovat oikeita asioita ja usein ne herättävät ihmiset ajattelemaan. Jos Salkkarit ovat pitäneet katsojat hereillä, se on hyvä asia. Mä uskon, että kaikesta jää joku jälki. Mikään ei ole pahasta.

 

Kovero haluaa lähettää terveisiä television katsojille.

– Kyllä mä olen kiitollinen ja nöyrin mielin meidän faneja kohtaan. Ajatella, että katsojamäärät ovat pysyneet 20 vuotta samalla tasolla. Kiitän kaikkia, jotka ovat jaksaneet kulkea tämän pitkän matkan meidän kanssamme. Ilman heitä ei meitäkään olisi.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä Kovero ja Peuhu eivät saa paljastaa. Uusia käänteitä – entistä hurjempia – on taatusti luvassa.

Ai niin, se Tyyne Puustisen kuolemakin on edelleen mysteeri, mutta se kuulemma selviää tammikuun lopussa juhlajaksossa nro 3 500.

Salatut elämät alkoi vuonna 1999.

Seppo ja Ulla Taalasmaa sekä Ismo

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?