Elokuva-arvio Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja – Uusi Mielensäpahoittaja ei olekaan enää veijaritarina – Heikki Kinnunen teki hahmosta parodisemman ja tunteikkaamman - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Uusi Mielensäpahoittaja ei olekaan enää veijaritarina – Heikki Kinnunen teki hahmosta parodisemman ja tunteikkaamman

Julkaistu: 24.8.2018 7:09

Kevyen pintansa alla Tiina Lymin ohjaama Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja käsittelee vakavia kysymyksiä. Sen ajatukset ovat fiksuja, kiittää elokuvakriitikko Tarmo Poussu.

Kirjailija Tuomas Kyrön luoma ja suomalaisten rakastama Mielensäpahoittaja palaa valkokankaalle Heikki Kinnusen esittämänä.

Antti Litjan radiokuunnelmissa, Kansallisteatterissa sekä Dome Karukosken ohjaamassa Mielensäpahoittaja-elokuvassa (2014, arvio) tulkitsema hahmo saa Kinnusen käsissä entistä parodisempia mutta myös tunteellisempia piirteitä.

Tiina Lymin ohjaama Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja ei ole varsinaista jatkoa Karukosken elokuvalle, vaan pikemminkin sen rinnakkaisteos ja uudelleentulkinta suositusta hahmosta. Sen käsikirjoitus, josta vastaavat Lymi, Kyrö ja Juha Lehtola, ei pohjaudu suoraan Kyrön samannimiseen romaaniin, vaan mukana on paljon uusiakin aineksia.

Heikki Kinnunen (kuvassa) peri Mielensäpahoittajan roolin Antti Litjalta.

Alussa Mielensäpahoittaja jättää jäähyväiset hoitolaitoksessa menehtyneelle vaimolleen. Hautajaisten jälkeen hän palaa kotitilalleen ja ryhtyy valmistelemaan omaa kuolemaansa. Arkkukin pitää tehdä itse – eihän siitä muuten hyvä tule.

Mörököllin synkät puuhastelut keskeyttää yllätysvierailulle pullahtava 17-vuotias pojantytär Sofia (Satu Tuuli Karhu), josta Brysseliin kotiutuneet ja koti-Suomea halveksivat vanhemmat (Jani Volanen ja Elina Knihtilä) koulivat kansainvälistä uraohjusta ja bisnesmenestyjää. Sofia kantaa sisällään suurta salaisuutta, jonka elämää ja naisihmisiäkin nähnyt purnaaja nopeasti arvaa.

Elokuvan näyttelijätiimin täydentävät Sulevi Peltola purnaajan vähäpuheisena mutta tarkkakuuloisena naapurina, Janne Reinikainen tärkeilevänä kunnanlääkärinä sekä Iikka Fors ja Mari Perankoski purnaajan toisena poikana ja miniänä. Koko tiimistä vain kaksi jälkimmäistä olivat mukana jo Karukosken Mielensäpahoittajassa.

Iikka Fors ja Jani Volanen esittävät Mielensäpahoittajan aikuisia poikia.

Edeltäjästään Lymin elokuva poikkeaa myös asetelmaltaan ja sävyltään. Karukosken leffa vei Mielensäpahoittajan Helsinkiin, keskelle nykypäivän hömpötyksiä. Lymin elokuvassa nykyaika tunkeutuu hänen kotikonnuilleen teini-ikäisen Sofian muodossa.

Karukosken elokuva oli komediallinen veijaritarina, jossa vanha jäärä törmää nykyajan vaatimuksiin mutta opettaa lopulta kaupunkilaisille oikeita elämänarvoja. Lymin elokuvassa komediallisuus väistyy tunteellisuuden tieltä ja sukupolvien yhteentörmäys johtaa kummankin osapuolen muutokseen.

Lue arvio edellisestä Mielensäpahoittaja-elokuvasta täältä.

Kevyen pintansa alla Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja käsittelee vakavia kysymyksiä vanhempien ja lasten usein kivuliaista suhteista, sukupolvien välisestä kuilusta ja tehtyjen virheiden anteeksiannosta. Se myös muistuttaa, miten helposti lapset aikuistuessaan seuraavat vanhempiensa esimerkkiä itse sitä lainkaan tiedostamatta.

Tiina Lymin elokuvassa nykyaika tunkeutuu Mielensäpahoittajan kotikonnuille teini-ikäisen Sofian muodossa.

Fiksut ajatuksensa elokuva valitettavasti ajaa perille ylivedetyillä roolihahmoilla ja alleviivaavalla tunteilulla. Kyrön kirjoista ja Karukosken elokuvastakin tuttu leppoisa huumori ja nokkela sanailu jäävät harmillisesti taka-alalle.

Suorastaan nolo on tapa, jolla Lymin elokuva kopioi miltei sanatarkasti Karukosken elokuvan hauskimman vitsin. S-korttiin liittyvän sekaannuksen kierrätys kielii uusien ideoiden puutteesta.

Kinnusen roolityö Mielensäpahoittajana on sydämellinen, mutta myös suurieleisempi ja ulkokohtaisempi kuin Litjan vähäeleisen vakuuttava tulkinta. Lopun tunteellisen monologin Kinnunen hoitaa komeasti, mutta kiukkuillessaan ja murjottaessaan hän tuntuu enemmän television viihdeohjelman sketsihahmolta kuin oikealta ihmiseltä.

Elokuvan yllättäjä ja suurin ilonaihe onkin ukkinsa luokse piiloutuvaa Sofiaa luontevan ilmeikkäästi esittävä Satu Tuuli Karhu ensimmäisessä elokuvaroolissaan. Nuoren lahjakkuuden voi parhaillaan nähdä myös Kansallisteatterin Julian ja Romeon pääosassa.

Volanen ja Knihtilä tekevät takuuvarmaa työtä Sofian omahyväisinä vanhempina. Volasen hahmo on tosin kirjoitettu niin rasittavaksi päällepäsmäriksi, että hän koettelee jo katsojankin kärsivällisyyttä.

Katso kohtaus uudesta Mielensäpahoittaja-elokuvasta alta:

Ohjaus: Tiina Lymi.

Pääosissa: Heikki Kinnunen, Satu Tuuli Karhu, Jani Volanen, Elina Knihtilä.

Juoni: Elämänsä loppuun valmistautuva Mielensäpahoittaja saa lapsenlapsen yllätysvieraaksi.

Ensi-ilta: Perjantaina 24. elokuuta 2018.

★★★

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?