Intiimejä paloja Gösta Sundqvistin salaperäisestä elämästä nähdään tv:ssä – erikoinen nero jätti lähtemättömän jäljen suomalaisiin - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Intiimejä paloja Gösta Sundqvistin salaperäisestä elämästä nähdään tv:ssä – erikoinen nero jätti lähtemättömän jäljen suomalaisiin

Gösta Sundqvist ja Leevi and the Leavings jättivät lähtemättömän jäljen suomalaiseen populaarikulttuuriin.

30.6.2018 18:15

Lähes päivälleen 40 vuotta sitten, 22. kesäkuuta 1978, radiossa soi ensimmäistä kertaa mystinen yhtye nimeltä Leevi and the Leavings. Kesän aikana Mitä kuuluu, Marja-Leena? -singlestä tuli hitti.

Kun yllättävä tieto yhtyeen lauluntekijän ja johtajan Gösta Sundqvistin kuolemasta tuli 25 vuotta myöhemmin, elokuussa 2003, hittejä oli iso nippu lisää. Ne saivat säestää maansurua.

Leevi and the Leavings ei keikkaillut koskaan, mutta jos kuvitellaan, että se olisikin yhtäkkiä toimiva yhtye kesällä 2018, se voisi soittaa yhtä hyvin Pohjois-Karjalaa Iskelmä-festivaalilla ja Rin Tin Tiniä Ruisrockissa kuin syntikkapop-klassikkoa En tahdo sinua enää trendikkäällä Flow-festivaalilla.

Joka paikassa olisi takuuvarmasti yhtä suuri hurmos.

Leavingsin levyt eivät aina olleet listojen kärjessä, mutta näin laajasti hyvinkin erilaisia kansanryhmiä koskettavaan suosioon ja yleiseen arvostukseen ei pysty mahdollisesti yksikään muu yhtye tai artisti Suomessa.

– Göstan tekemisissä on kulttuurin läpi leikkaava piirre. Se on iso saavutus, eikä mikään helppo juttu, toimittaja Pekka Laine tiivisti viimevuotisessa Timo Kalevi Forssin kirjassa Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (Into).

Gösta Sundqvist vuonna 1989.­

Yle kunnioittaa Sundqvistin työtä tänä kesänä monin tavoin. Teema esittää Elina Kivihalmeen henkilökuvan Gösta ”Göde” Sundqvist (1990). Lyhyestä kestosta ja hajanaisesta rakenteesta huolimatta se on pieni aarre, varsinkin kun Sundqvist pönkitti myöhemmin myyttiä itsestään kieltäytymällä kokonaan haastatteluista ja tv-esiintymisistä vuodesta 1995 kuolemaansa asti.

Dokumentin tärkeintä antia ovat tuokiokuvat Leevi and the Leavingsin leppoisasta puuhailusta studiossa. Ohjelmassa nähdään myös yhtyeen harvinaista yhteissoittoa Matkamuistoja-kappaleessa sekä Sundqvistin tiivistä yhteistyötä kansitaiteilija Mikko Kurenniemen kanssa.

Haastatteluissa Sundqvist pudottelee ripeään tahtiin ajatuksiaan elämästä ja työstä. Häntä päästään seuraamaan perhettä lukuunottamatta kaikissa tärkeissä miljöissä, kuten kentän laidalla jalkapallo-ottelussa, radioviihdettä äänittämässä ja turisemassa legendaarisen levykauppiaan, viime vuonna kuolleen Emu Lehtisen kanssa.

Leevi And the Leavings kuvattuna 28.4.1985. Kuvassa Juppe Karastie (vas.), Gösta Sundqvist ja Rife Paananen.­

Dokumentin jatkoksi nähdään valikoima Leavingsin tv-taltiointeja. Tunnetuimmat ovat Hittimittariin tehdyt Poika nimeltä Päivi ja Pohjois-Karjala, joilla oli iso merkitys yhtyeen suosion kasvattamisessa.

Taiteellisesti merkittävin on musiikkivideo Rakkauden työkalu, jonka Sundqvist ideoi yhdessä ohjaaja Hannu Puttosen kanssa. Venäläisen prostituoidun elämää kuvaava videotaideteos on pisimmälle viety todiste siitä, että Sundqvistilla olisi ollut valtavasti kiinnostusta visualisoida musiikkiaan – yhtä kunnianhimoisesti kuin toteutti sitä äänitysstudiossa. Tämän esti jatkuva rahoituksen puute.

Valikoimasta puuttuu monia Leavingsin tv-esiintymisiä, ja tärkeimmästä niistä on tullut eräänlainen Graalin malja. Vuoden 1981 Euroviisujen karsinnoissa esitetty Sinisilmä mansikkasuu oli yhtyeen ainoa julkinen esiintyminen yleisön edessä Leevi and the Leavingsin nimellä – eikä siitä ole säilynyt yhtään kuvanauhaa.

Jälkipolvien iloksi on löydetty ainoastaan yksityishenkilön c-kasettiäänite, joka on kuultavissa Ylen Elävässä arkistossa.

Harvinainen kuva Leevi and the Leavings -yhtyeestä euroviisukarsinnoissa vuonna 1981. Esitys ei päässyt jatkoon karsinnoista, joten siitä ei ole tiettävästi säilytetty tv-tallennetta.­

Gösta Sundqvistin varhainen kuolema – vain 46-vuotiaana sydänkohtaukseen – on kasvattanut entisestään Leevi and the Leavingsin tarunhohtoista mainetta. Sundqvist viihtyi erillään muusta musiikkimaailmasta ja rakensi aivan tietoisesti myyttiä itsestään erikoisena nerona.

Suomenruotsalaisen isän ja karjalaistaustaisen äidin poika varttui Espoon varakkailla alueilla mutta teki remontti- ja talonmiehen hommia pitkään päällekkäin musiikkiuransa kanssa. Sundqvist oli rahvaanomaisuuttaan mielellään korostanut kansanmies, joka oli persoonana yhtä moniselitteinen kuin ylistetyt lauluntekstinsä.

– Göstan perinnön arvokkain osa liittyy hänen katseeseensa, joka poikkeuksellisesti kohdistuu marginaalissa oleviin ihmiskohtaloihin, sinne minne meidän katseemme ei automaattisesti kääntyisi, muusikko ja näyttelijä Olavi Uusivirta arvioi Forssin Gösta-kirjassa.

Ylelle tehty radiohupailu Koe-eläinpuisto lukuisine hahmoineen on musiikin ohella yksi Sundqvistin rakastetuimmista töistä. Piirroskuva on ohjelmalle tehdystä t-paidasta.­

Sundqvistin lauluntekstejä, joissa on usein samalla rivillä sekä julman rajoille menevää ironiaa että syvää myötätuntoa, onkin analysoitu loputtomiin. Nykyään kiinnitetään huomiota usein myös Sundqvistin taitoihin monipuolisena popsäveltäjänä ja runsaiden sovitusten mestarina.

Melodisesti kestävät ja lyyrisesti yllättävät laulut löytävät edelleen uusia kuuntelijasukupolvia. Svart-levy-yhtiö on juuri julkaissut Leavingsin tuotannon uusina, kaivattuina vinyylipainoksina.

Gösta ”Göde” Sundqvist & Leevi and the Leavings tiistaina Teema & Fem klo 22.55–23.55.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?