TV & elokuvat

Aku Hirviniemi ja Kari-Pekka Toivonen ovat 2010-luvun Pekka ja Pätkä: taidottomien duunareiden rakennusfirma pyörii komediassa vilunkipelillä

Julkaistu:

Elokuva-arvio
Menestyskomedian jatko-osa Varasto 2 jatkaa häpeilemättä suomalaisen kansankomedian perinteitä. Se yllättää positiivisesti, iloitsee elokuvakriitikko Tarmo Poussu.
Taru Mäkelän ohjaama Varasto-komedia keräsi kuutisen vuotta sitten elokuvateattereihin 200 000 katsojaa, joten jatkolle oli tilausta.

Edeltäjästään poiketen Varasto 2 ei pohjaudu Arto Salmisen romaaniin, vaan Veli-Pekka Hännisen alkuperäiskäsikirjoitukseen. Elokuvan tekijäryhmä on kuitenkin suurelta osin sama, kuten myös sen keskeiset henkilöt.

Kari-Pekka Toivosen esittämä Rousku saa heti Varasto 2:n alkajaisiksi potkut Katajan (Esko Salminen) rautakaupasta. Uutta duunia etsiessään hän törmää entiseen työkaveriinsa Raniseen (Aku Hirviniemi) ja perustaa tämän kanssa oman rakennusfirman.

Kaveruksilla ei tosin ole sen enempää firman pyörittämiseen tarvittavaa alkupääomaa kuin rakennusalan ammattitaitoakaan, mutta eiväthän moiset pikkuseikat yritteliäitä kaveruksia pysäytä. Vilunkipelillä sitä on elämässä ennenkin pärjätty, ja kyllä työ tekijäänsä opettaa.

Rousku & Ranisen rakennusfirma ei etenisi humalaista ideaa pidemmälle ilman kotijoukkojen horjumatonta tukea. Rouskun avovaimo Karita (Minttu Mustakallio) työskentelee yhä tutulla varastolla, josta järjestyy ilmaista sekundatavaraa kaverusten käyttöön. Sekundaahan syntyy pelkällä tietokoneella, Karita tietää. Jos kerran varastetaan, niin varastetaan kunnolla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lusikkansa startup-yrityksen soppaan työntävät myös bisnesoppinsa Casimir Ehrnroothilta saanut Karitan äiti (Hannele Lauri), kieron yrittäjän perikuva Jylhäkorpi (Vesa Vierikko) sekä lopulta myös Rouskun ja Karitan teini-ikäinen Jessica-tytär (Emilia Karilampi).

Edeltäjänsä tavoin Varasto 2 on puhevoittoinen, rakenteeltaan sketsimäinen ja elokuvalliselta toteutukseltaan karun yksinkertainen komedia. Sen lähi- ja puolilähikuviin painottuva ilmaisu olisi enemmän kotonaan televisiossa kuin valkokankaalla.

Tutuista rajoituksista huolimatta Varasto 2 yllättää positiivisesti. Sen dialogi on nokkelampaa kuin edeltäjänsä. Sen tarinassa on enemmän liikkuvuutta ja vaihtuvia miljöitä. Ennen kaikkea sen henkilöissä ja heidän välisissä suhteissaan on enemmän sävyjä.

Varasto 2 jatkaa häpeilemättä suomalaisen kansankomedian perinteitä. Erilaisia remontti- ja muitakin töitä kokeilevat Rousku ja Raninen ovat kuin 2010-luvun Pekka ja Pätkä. Rehvakas Rousku johtaa ja googlesta ohjeita kurkkiva Raninen seuraa perässä. Mitkään takaiskut eivät sinnikästä kaksikkoa lannista.

Niin saumatta kuin Toivosen ja Hirviniemen yhteistyö elokuvassa sujuukin, sen todellinen sielu on Minttu Mustakallion esittämä Karita. Pitkien rakennekynsiensä takaa miestään ja maailmaa katsova Karita voisi helposti latistua tyhmän blondin tai pissiksen perikuvaksi, mutta hänestä kasvaakin elokuvan viisain hahmo.

Karita ei koskaan menetä malttiaan eikä korota ääntään, vaikka kaikki maailman velkojat ja lakimiehet kolkuttelisivat ovelle. Hän tietää, miten miesten mieli käännetään ja kuinka kiipelistä selvitään kuiville. Ilman häntä Rousku ei koskaan pääsisi kehuskelemaan, miten monta remonttiurakkaa on tullut hankittua.

Oiva lisä tuttuun henkilökaartiin on ensikertalaisen Emilia Karilammen oivallisesti esittämä Jessica. Teini-ikäisen kaikkitietävällä ivallisuudella hän kuittailee vanhempiensa touhuja. Heiltä oppimallaan tavalla hän osaa myös vetää välistä joka käänteessä ja korjata hyödyn toisten virheistä.

Varasto 2 ei elokuvana tavoittele taivaita, mutta siinä, minkä se tekee, se myös onnistuu. Rouskun ja Ranisen tavoin se livahtaa mieluusti yli siitä, missä aita on matalin. Juuri siksi se pääsee perille.

Varasto 2

Ohjaus: Taru Mäkelä.

Pääosissa: Kari-Pekka Toivonen, Minttu Mustakallio, Aku Hirviniemi.

Juoni: Entiset varastomiehet perustavat rakennusfirman.

Ensi-ilta: Perjantaina 16. helmikuuta 2018.

★★★

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt