13 Oscar-ehdokkuutta ja 5 tähteä: The Shape of Water on yltiöpäisen romanttinen ja perverssillä tavalla eroottinen

Julkaistu:

Elokuva-arvio
Sally Hawkins tekee Guillermo del Toron elokuvan pääosassa suurenmoisen roolityön vangittuun vesiolentoon rakastuvana siivoojana, ylistää elokuvakriitikko Tarmo Poussu.
Huikeat 13 Oscar-ehdokkuutta kahminut The Shape of Water on meksikolaissyntyisen Guillermo del Toron Hollywoodissa ohjaama fantasia mykästä naisesta ja laboratorioon vangitusta vesiolennosta.

Se on kauhuelokuvistaan – etenkin hienosta Pan’s Labyrinthista (2006) – tunnetun del Toron romanttisin, eroottisin ja hallituin ohjaustyö.

Elokuvan tarina sijoittuu Baltimoreen vuonna 1962 – siis ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota suisti koko maailman ydinsodan kynnykselle. Historiallinen kehys tuo elokuvan sadunomaiseen tarinaan konkreettisuutta ja selittää sen tietyt kärjistykset.

Englantilainen Sally Hawkins esittää mykkää Elisaa, joka työskentelee siivoojana valtion avaruustutkimuskeskuksessa Baltimoressa. Yksinäisen Elisan ainoat ystävät ovat hänen naapurissaan asuva homoseksuaali mainospiirtäjä Giles (Richard Jenkins) sekä musta työtoveri Zelda (Octavia Spencer).


Kun tutkimuskeskuksen laboratorioon tuodaan tutkittavaksi suureen vesisäiliöön suljettu olento, Elisan elämä muuttuu arvaamattomalla tavalla.

Muun henkilökunnan tietämättä hän oppii kommunikoimaan älykkääksi osoittautuvan olennon kanssa. Ymmärtäessään, että laboratorioon vangittuna olennon päivät ovat pian luetut, hän alkaa suunnitella tämän vapauttamista.
Ulkoisesti The Shape of Waterin vesiolento on kuin päivitetty versio 1954 valmistuneen, kulttimaineessa olevan kauhuleffan Mustan laguunin hirviö nimihahmosta.

Jos jälkimmäinen herättääkin nykykatsojassa lähinnä hyväntahtoisia naurunpurskahduksia, del Toron elokuvan vesiolento on todella kiehtova luomus – samanaikaisesti kaunis ja pelottava, todentuntuinen ja sadunomainen.


The Shape of Waterin todellinen hirviö ei olekaan Amazonin viidakosta löydetty vesiolento, vaan sen vanginnut ja sitä vaarallisena petona kohteleva eversti (Michael Shannon).

Ikään kuin julmassa everstissä ja häntä tukevassa armeijan johdossa ei olisi Elisan ja olennon orastavalle suhteelle tarpeeksi vastusta, mukaan kietoutuvat myös Neuvostoliiton laskuun toimivat vakoojat.

Vaikka del Toron uutuudessa on sekä kauhuelokuvan että poliittisen jännärin aineksia, sen hallitseva sävy on ensimmäisistä, unenomaisista kuvista lähtien sadunomainen.

Loppuaan kohden se kasvaakin koskettavaksi, yltiöpäisen romanttiseksi ja vähän perverssillä tavalla eroottiseksi rakkaustarinaksi.

Valkokankaalla on harvoin nähty yhtä oudolla tavalla eroottista rakkauskohtausta kuin se, jossa alaston Elisa astuu ensikertaa evien ja rustomaisen ihon peittämän olentonsa syleilyyn.

Visuaalisesti The Shape of Water on mestarillista työtä. Dan Laustsenin alituisesti liikkuva kamera kaartelee henkilöiden ympärillä pehmeästi kuin leijuisi veden alla. Alexandre Desplatin taidokas orkesterimusiikki tukee ja syventää elokuvan sadunomaista tunnelmaa hienosti.


Pääosassa Sally Hawkins tekee suurenmoisen roolityön. Hänen herkät kasvonsa ilmaisevat mykän Elisan tunteita tavalla, joka tekee sanat tarpeettomiksi. Richard Jenkins on erinomainen lempeänä Gilesinä, samoin Octavia Spencer topakkana Zeldana.

Michael Shannon tulkitsee sadistista everstiä vakuuttavasti. Silti hänen roolinsa taitaa olla upean elokuvan heikoin lenkki. Syy on käsikirjoituksessa, joka ei anna vastenmieliselle roolihahmolle yhtään pehmentävää tai edes luonnetta syventävää piirrettä.

The Shape of Waterin ohjaajana, tuottajana ja toisena käsikirjoittajana del Torolla on mahdollisuus saada siitä kolme henkilökohtaista Oscaria. Näyttelijöistä ehdolla ovat Hawkins, Jenkins ja Spencer.

Elokuvan muista ehdokkuuksista tärkeimmät tulivat parhaan musiikin, kuvauksen, lavastuksen, puvustuksen ja leikkauksen kategorioissa.

The Shape of Water

Ohjaus: Guillermo del Toro.

Pääosissa: Sally Hawkins, Michael Shannon, Richard Jenkins, Octavia Spencer.

Juoni: Mykkä siivooja oppii kommunikoimaan vangitun vesiolennon kanssa.

Ensi-ilta: Perjantaina 9. helmikuuta 2018.

★★★★★

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt